S: Muhun iski joku viikko sitten ihan hirmuinen matkamotivaatio. En tiedä, mistä se tuolla tavalla yhtäkkiä mun kimppuuni kävi. Onhan mulla siis motivaatioo tätä meidän reissua kohtaan ollut vaikka kuinka paljon alusta asti, mutta jotenkin se tuli sellasena konkreettisena päälle nyt. En oikein osaa kunnolla selittää. Tähän mennessä kuitenkin matkasuunnittelu on mun taholtani ollut sellasta huoletonta haaveilua. Haluan tuonne ehdottomasti, tuolla haluan ratsastaa valkoisella hiekalla auringon laskiessa taustalla, tuolla haluan ottaa tatskan, siellä haluan kalliokiipeillä, tehdä tuotajatätä sielläjatuolla. Nyt mulle kuitenkin tuli sellanen olotila, että alan selvittään oikeita asioita. Tähän ehkä vaikuttaa se, että tajuttiin että ihan aikuisten oikeesti me saadaan alkaa laskeen kuukausia. Meidän reissu ei ole enää joskus vähän päälle vuoden päästä tapahtuva asia, vaan hyvällä säkällä vuoden päästä me OLLAAN reissussa. Niin hurjaa ja jännittävää.
Mitään konkreettista mä en vielä oo saanu aikaseks tietenkään :D Puhetta paljon, mutta teot on jäänyt vielä vaiheeseen. Mutta mä päätin, että kun saan mun viimeisen kevään tentin suoritettua niin otan läppärin syliin ja tutkin. Mä niin tutkin ja selvitän. Meen kirjastoon ja lainaan matkailuhyllyn tyhjäksi. Musta tuntuu, että Jenni on tehnyt niin paljon jo meidän reissun eteen ja mä vaan haahuilen taustalla silleen "jee kuulostaa siistille, jou", enkä oikeesti oo ollu hyödyksi.
Okei, tein mä jotain konkreettista ja oikeesti hyödyllistä. Avasin matkatilin. Joo, ois varmaan aikaa sitten pitänyt tehdä se, mutta olin ajatellu että säästän mun normaalille säästötilille. Totesin kuitenkin ettei siitä tuu yhtään mitään, kun en pysy kärryillä siinä paljonko oikeesti oon saanu rahaa säästöön. Nyt kun matkarahoille on aivan oma tilinsä niin pysyy paremmin kärryillä. Jenni törmäs netissä myös sellaseen vinkkiin, että aina kun näkee jotain, jonka haluisi ostaa muttei oikeesti tarvitse, niin kantsii pysähtyä ja siirtää kyseisen asian verran rahaa matkatilillensä. Musta toi on ihan huikee idea! Varmasti saa rahaa säästöön. Mulla on kyllä harhaostokset vähentynyt ihan sikana tässä kevään mittaan, koska jatkuvasti Jennin kanssa muistutetaan toisiamme tärkeemmistä asioista. Kuten siitä, että reissussa ois ihan jees saaha ruokaa mahaansa. Meillä on muutenkin sopimus, että aina kun meinaa tulla heikko hetki niin laitetaan toisillemme viestiä. Joskus toinenkin kyllä sortuu ja antaa luvan ostaa jonkun asian, mutta yleensä tsempataan toisiamme pysymään vahvoina! Ette tiedäkään, kuinka tärkeetä on, että on henkinen tuki. On se toinen ihminen sanomassa, että ei päästä minnekään, jos ei nyt nuukaile. Se vaan on fakta. Oon myös monta kertaa selvinnyt työpäivästä ihan vaan sillä, että oon valittanut Jennille, että on rankkaa ja se on sitten luonut mun päähäni mielikuvia Balin rannoista ja komeista miehistä :D
Mutta mua vähän alkaa pelottamaan se, että pitää oikeesti alkaa selvittään asioita. Päässä pyörii jo nyt miljoona kysymystä.
Mikä on se ajankohta, milloin me oikeesti päästään lähteen reissuun?
Mistä helkutista oikeesti saahaan rahat?
Mikä on kämppätilanne? Mihin me tullaan takas? Onko mulla kotia odottamassa, kun tuun takas? Missä mun tavarat on? Missä mä asun vuoden päästä?
Mitä rokotuksia tarvii?
Mitä viisumeita sun muita lippulappusia pitää tajuta hoitaa?
Mitä jos meidät ryöstetään?
Mitä jos kielitaito ei vaan riitä?
Mitä jos tulee ihan hirvee koti-ikävä?
Mitä jos meillä menee hermot toisiimme?
Mitä jos jompikumpi rakastuu täs vuoden aikana ja sit potee koko reissun vaan ikävää?
Mitä jos jompikumpi murtaa vaikka jalkansa just ennen reissua?
Mitä jos tulee joku luonnonkatastrofi?
Mitä jos tulee kauhee kriisi eikä päästä lähteen? Se oisi ihan luokattoman noloa.
Minkä kameran otan messiin?
Mitä helkuttia tollaselle reissulle pakataan mukaan?
Mitä jos missään ei ookkaan lämmin vaan ihan kylmä ja mälsää?
Mitä jos ei uskalleta?
Miten saadaan sellanen netti puhelimeen et saa instaan kuvia? Kuinka paljon saa spämmätä? Missä vaiheessa kaikilla menee hermot?
Onks meillä enää kavereita ku tullaan takas?
Uskooks kukaan tähän juttuun? Pidetäänks meitä ihan typerinä? Onks sillä väliä? Ollaanks me typeriä? Onks silläkään mitään väliä?
Mitä jos me vaan kuollaan sinne?
Näin niinku alkuun.
-Sofia