S: Cusco on aivan mahtava! Jostain syystä tää nousi meidän kummankin lempparilistalla aika korkeelle. Cusco sijaitsee vuoristossa 3400 metrin korkeudessa. Näin korkeella ilma on aika paljon ohuempaa ja sen kyllä huomaa. Pienikin ylämäkikävely alkaa hengästyttämään ja välillä sydän läpättelee omiansa. Ekana päivänä pyörrytti silloin tällöin. Näihin lieviin vuoristotaudin oireisiin on täällä lääkkeenä kokalehdet. Niistä tehdään teetä ja kokakarkkeja, joiden sanotaan auttavan. Me ollaan teetä pariin kertaan juotu ja karkkejakin imeskelty, mutta en nyt tiedä onko niistä oikeasti apua. Toisaalta paikalliset käyttävät niitä itsekin, joten eiköhän asiassa jotain perää ole. Kyseessä on siis sama kasvi, mistä tehdään kokaiiniakin mutta kokateellä ja -karkeilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä :D
Mulla ei oo ollut mitenkään suuria oireita. Kävely toki hengästyttää ja tekee mieli mennä hitaammin ja pysähdellä. Sen huomasin, että jos haukottelee syvään ja pitkään niin sen jälkeen on hetken aikaa vaikea saada tarpeeksi happea. Mahalteen nukkuminen ei myöskään ole se järkevin ja viisain ratkaisu. Jennillä on ilmeisesti ollut vähän vaikeampaa välillä, mutta kuitenkin tilanne hallinnassa. Jenni tosin googlasi asiaa etukäteen hirmuisesti ja oli ihan paniikissa etukäteen, mä taas en oo kertaakaan googlannu asiasta mitään. Jenni kertoo sit jos oireet alkaa oleen epäilyttäviä :D
Ohuesta ilmasta huolimatta ollaan tehty täällä aika paljon kaikkea. Käytiin kaupunkikierroksella, jonka aikana tutustuttiin keskustan hienoihin rakennuksiin ja kiivettiin ylemmäs vuoristoon ihmettelemään inkojen rakennuksia. Kierros ei ehkä ollut ihan sitä, mitä kuviteltiin, vaan mentiin jonossa kuulokkeet korvilla ja kuunneltiin oppaan puhetta. Me kun luultiin, että ajellaan pitkin kaupunkia bussilla ja nähtäisiin sillä tavalla paikkoja. No, tiedetäänpähän nyt millaisia rakennuksia inkat on tehnyt! Yksi upein niistä on tietysti Machu Picchu, missä käytiin eilen. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin. Huomenna mennään tutkimaan suolakaivoksia.
Tänään kierreltiin turistikojuilla. Täällä on ihan hirmuisesti pieniä, söpöjä ja värikkäitä kojuja, joita vanhat mummelit ylläpitää. Oli vaikea olla hamstraamatta kaikkea söpöä pikkukrääsää. Jotain kuitenkin ostettiin ;) Täällä on myös katujen varrella värikkäisiin kansallispukuihin (?) pukeutuneita naisia alpakka- tai laamavauvojen (en tiedä oikeaa termiä). Heistä voi ottaa valokuvia rahaa vastaan. Meitä kumpaakin vähän säälitti pikkuiset alpakat, kun ne joutui olemaan kuumassa ja roikkuivat naisten käsivarsilla vähän miten sattui. Napattiin yksistä tyypeistä kuitenkin kuvat ja annettiin palkaksi rahaa sen verran, kun netissä kehotettiin. Toinen naisista nyrpeänä totesi, että aika vähän ja annettiin sitten tuplana lisää, mutta vieläkään ei irronnut hymyä. Oltiin aika hämmentyneitä tästä, koska ei edes itse haluttu kuvaan ja oikeasti annoimme enemmän rahaa kuin kehotus oli. Onkohan paikallisista tullut ahneita. Inhotti myös se, että mun syliin oltiin lykkäämässä toista alpakkaa väkisin. En tosiaankaan halunnut sitä syliini ottaa, vaikka se supersöpö olikin. Oli sen verran ronskit otteet käytössä.
Tuossa tilanteessa vaatetus on ihan turistien houkuttelua varten, mutta kyllä samanlaiset värikkäät vaatekerrat kuuluvat täällä oikeasti kulttuuriin. Eilen ajelimme maaseudulla paljonkin, ja siellä vanhat naiset olivat samanlaisissa värikkäissä vaatteissa.
Marsujen syöminen kuuluu täällä myös kulttuuriin. Haluttaisiin maistaa, mutta ne tuodaan kokonaisia pöytään. Eihän sellaista raaski syödä, kun muodosta tajuaa selkeästi, että se on joskus ollut söpö marsu :D Alpakka ja laama on myös paikallista ruokaa ja alpakkaa aiotaan tänään illalla mennä syömään. Onhan nekin söpöjä, mutta sitä ei tajua kun liha on mössönä.
- Sofia
