MAAILMAN YMPÄRI: Australia

S: Balin jälkeen meidän matka jatkuu - ylläripylläri - kohti Ausseja. Siellä pysytään itärannikolla ja oikeestaan kolutaan se suht kokonaan läpi. Tai ainakin ajetaan. Me hankitaan bussipassi välille Cairns-Sydney. Tää siis tarkottaa käytännössä sitä, että saadaan matkustaa tietyn bussifirman busseilla tolla välillä niin paljon kun lystätään, sillä ehdolla tosin että eestaas ei saa mennä, vaan pelkästään kohti Sydneytä.

Tänkin kohteen tarkempi suunnitelma on hieman auki vielä, mutta tavallaan se saakin olla auki aika myöhäseen asti. Uskotaan, että saadaan Balilla tyypeiltä paljon vinkkejä missä kannattaa käydä ja mitä tehdä, ja halutaan antaa näille vinkeille mahdollisuus. Siksi ei haluta aikatauluttaa kaikkea, vaan mennään aika tunteella ja hälläväliä-asenteella.

Sen verran kuitenkin tiedetään, että Aussien yksi isoimmista must see -kohteista me jätetään varmaan väliin. Kyseessä on siis Iso Valliriutta. Jätetään tää upeus väliin eettisistä ja ekologisista syistä. Ollaan me kyllä mietitty, että jos paadutaan reissussa liikaa niin sit mennään, mut tällä hetkellä siellä käyminen on enemmän epämiellyttävä kuin miellyttävä ajatus.

Ei varmaan haluta enää Ausseissa surffata, mutta mistä sitäkään nyt vielä tietää. Whitsundaysin saaristoon pitää päästä seikkaileen, Byron Bay on nähtävä. Menin joskus tyhmyyspäissäni lupaan Jennille, että vois hypätä laskuvarjohypyn reissussa ja tää nyt sit kai vissiin on toteutettava Ausseissa. Toivon, että jotain tulee vastaan ja tempaus on jätettävä väliin (sori jenni).

Australiaan meillä on aikaa varattuna suunnilleen kuukausi - riippuen ihan siitä, kauanko Balilla viihdytään. Ollaan varauduttu henkisesti siihen, että tän kuukauden aikana varsinkin palaa rahaa ihan hemmetisti. Varsinkin kun majotuksia on oikeestaan aika mahdoton hankkia etukäteen, niin ne tulee kyllä helposti maksaan aika paljonkin lennosta. Saas nähdä kuinka meijän käy :D

Todettiin eilen, että nyt alkaa kyl jännään. Kohta me maksetaan ekat oikeet jutut reissusta ja saahaan ekat dokumentit itelle. Se on oikeesti menoo nyt.

Kuvat Pinterestistä.

-Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Bali

S: Kellekään ei varmaan ole yllätys, että Bali on yksi meidän kohteista. Se oli aivan itsestään selvä valinta eikä sitä sen enempää pohdittu. Bali vaan kuuluu tälläsille reissuille, ja onhan siellä nyt ainakin kerran elämässä pakko käydä.

Me ei mennä Balille riehumaan, vaan halutaan kokeilla surffaamista, joogailla ja höntsäillä. Harkinnassa on joku viikon surffikoulu, koska ei olla kumpikaan koskaan kyseistä lajia kokeilleet. Se olis tosi siistiä, kun oikeesti pääsis jyvälle surffaamisen saloihin ja samalla tutustuis uusiin, omanikäsiin tyyppeihin, joista osa saattas olla jopa jatkamassa omaa reissuaan samaan suuntaan kun me! Vähänkö olis parasta. Toisaalta ollaan vähän mietitty, että onkohan viikon surffaus vähän turhan hurjaa. Tylsää maksaa viikon koulusta jos kunto/kiinnostus/jaksaminen loppuu kahden päivän jälkeen. Tätä nyt kuitenkin harkitaan.

Sen lisäksi halutaan rentoutua ja joogailla. Mielikuvissa on tää perus rannalla aamuauringon noustessa horisontin takaa. Faktahan on se, että ei olla mitää joogaajia että kaunis mielikuva saattaa oikeesti sisältää vaan kirosanoja ja ähinää. Pakko sitä on silti kokeilla.

Luin jostain, että Balilla ois sellasia "hiljentymis"paikkoja. Paikkoja, joissa siis just joogaillaan sun muuta ja siellä ei saa puhua kun ehkä kuiskaamalla tiettyinä aikoina. Tää saattas olla tosi mielenkiintonen kokemus! Tosin ehkä mieluummin yksin matkustaes, koska näen ja kuulen jo mielessäni sen ku me kaks ollaan jossain hiljentymisrituaalis ja satutaan vilkaseen toisiimme ja purskahdetaan jäätävään räkänauruun. Ei oisi muille hiljentyjille kivaa sellanen.

Riisipelloilla on kans pakko käydä! Ja ihanihan pakko on huristella ees kerran skootterilla tai jollain. Tosin sillon meijät ryöstetään. Ollaan todettu tää jo faktaks. Jossain saarella Jenni halus kans käydä, mutta ei vielä tiedetä siitä mitään :D

Tämmöstä olisi mielessä näin alustavasti Balin suhteen. Saatiin juuri sopivasti Jekun synttäreiksi (onnea muru! <3) Kilroyn tarjous sähköpostiin ja nyt kyllä lähtee pyörät pyörimään! Tuleva viikonloppu tulee siis sisältään reissua, reissua ja reissua.

Kuvat: Pinterest

-Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Kiina

J: Mulla ei ikinä oo ollut mitään erityistä hinkua päästä käymään Kiinassa. Se ei ikinä ole ollut mun top-listalla mutta kyllähän se nyt kuitenkin täytyy maailmanympärimatkalla kokea. Mä haluan joskus kiertää kaikki ”maailman 7 uutta ihmettä” (olis muuten pitänyt laittaa tää siihen 30 before 30 -listalle) ja Kiinan muurihan on yks niistä.

Käytiin perjantaina höpöttelemässä Kilroyn Helsingin toimistolla tästä meidän matkasta. Sieltä lähtiessä oli jotenkin helpottava tunne kun matkailun ammattilainen totes meille, että meidän reitti on ihan järkevä ja budjettikaan ei ole täysin mahdoton. Tästä inspiroituneena kirjotellaan teille meidän kohteista tällasia jaarittelu- ja haaveilupostauksia. Lisäksi näillä postauksilla halutaan kertoa teille, mihin kaikkialle me ollaankaan menossa ja miksi. Lähempänä reissua me varmasti kirjotellaan enemmän näistä kohteista ja suunnitelmista mutta ensin ne suunnitelmat pitää kuitenkin olla edes meille selviä.

Kiinassa meidän on tarkotus viettää vaan muutama päivä. Kohteena meillä on Peking, koska tosiaan halutaan käydä siellä Kiinan muurilla ja Pekingistä käsin se onnistuu hyvin. Siellä on myös joka turistin (vaikka ei itseämme turisteiks luokitellakaan) must-see Kielletty kaupunki ja Taivaallisen rauhan aukio. Muuten ajateltiin vaan tallustella ympäriinsä ja ihmetellä kaikkia mielettömiä rakennuksia. Mun mielestä tollanen yleinen pällistely ja kartalta hukkuminen on paras tapa tutustua uuteen maahan ja kaupunkiin. Hienoimmat paikat löytyy usein vahingossa eikä matkaoppaan maksetuista mainoksista.

Meillä on Kiinaa varten aika rajallinen aika ja ollaankin ajateltu, että pysyttäis Pekingin sisällä. Siellä riittää nähtävää ihan tarpeeksi – moni asia jää varmasti myös näkemättä. Uskon, että parissa päivässä joko vihastuu tai ihastuu Kiinaan ja sen kulttuuriin. Tietää, että tarvitseeko vielä joskus tulla takaisin vai ei (vahva veikkaus on, että takaisin on päästävä).

Kuvat Pinterestin syövereistä.

- Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Vastauksia hakemassa

S: Tänään on se päivä, kun me toivottavasti saadaan vastauksia isoihin  kysymyksiin ja viisastutaan hurjasti. Ei paineita Kilroy, mutta kaks hyvin pihalla olevaa, mutta reissuun haluavaa tapausta odottaa teiltä paljon!

Vaikka mä tätä kirjotankin niin tiedän puhuvani täysin kummankin puolesta, kun sanon että jännittää. On aivan eri asia tänne julkisesti haaveilla reissusta, kun oikeesti pamahtaa meidän suunnitelman kans ammattilaisten luo, jotka on suunnitellu ja toteuttanu ties kui monta vastaavaa reissua.

Eniten pelottaa, et mikä tuomio on. Nauretaanko meidät pihalle vai onko suunnitelma ihan realistinen jopa? Onko meidän budjetti ihan tuulesta temmattu  (on, mut osuks oikeeseen)? Jos se ei riitäkään nii mistä loput rahat? Mitä jos jostain kohteesta pitää taas luopua? Mitä jos ne oikeesti totee et parempi että pysytte kotona :D

Iltapäivällähän tuo selviää. Kyl me mennään silti reissuun. Me tehään sellanen reissu mikä kyetään. Ei maailmanympärimatka tarkota sitä et on käytävä joka mantereella ja tehdä kaikkee superhurjaa. Pelkkä lähteminen on jo hurjaa. Tän päivän jälkeen kuitenkin niin moni asia varmistuu, et me aletaan teillekin sit paljastaa kohteita ja syitä niiden valintaan! Meil on tällä hetkellä sellanen karkee suunnitelma, mitä missäkin kohteessa halutaan tehdä. Joidenkin kohdalta tarkemmin ja jotkut on sitten kyllä ihan auki vielä. Tästä tää nyt kuitenkin virallisesti lähtee, pitäkää peukkuja!

MAAILMAN YMPÄRI: Askel lähempänä

J: Voin varmasti puhua sekä mun että Sofian puolesta kun sanon että JEEEEE! Varattiin tänään aika Kilroylle. Kilroy on siis vähän tällainen normaalista poikkeava matkatoimisto. Mun mielestä matkatoimisto on jotenki väärä sana kuvaamaan Kilroyta. Ite nään sen sellasena unelmatehtaana, haha.

Mennään siis Soffen kanssa marraskuussa juttelemaan meidän reissusta vähän kokeneempien reissaajien kanssa. Mun mielestä on ihan mahtavaa, että Kilroylla on tällanen mahdollisuus ja vieläpä ilmaiseksi. Toki siellä varmasti kaupataan meille esimerkiksi lentoja heidän kauttaan, joten myynniltä siellä ei varmastikaan vältytä. Toisaalta, ollaan mietitty Sofian kanssa että jos sieltä oikeesti tulee joku järkevä tarjous ton meidän matkan suhteen niin miksipä me ei sitä hyödynnettäisi? Tää kuitenkin on meidän molempien ensimmäinen iso reissu joten kaikki ”helpotus” on tervetullutta. Kyllä sitä sitten kokeneempana kerkiää stressata ite lentojen ja kaiken muun suhteen. Ei me nyt kuitenkaan tietenkään mitään pakettimatkaa olla ottamassa! Katsotaan, mitä Kilroylla on tarjota.

Kilroyn tapaamisen jälkeen meidän reissu varmasti viimeistään konkretisoituu. Siellä tulee niin paljon tietoa ja neuvoja, että motivaatio asioiden hoitamiseen kasvaa kyllä huimasti. Tällä hetkellä on vähän avuton ja toivoton olo. Mistä alottaa, mitä pitää ottaa huomioon, koska pitää hommata ekat liput, mitä tarvii mukaan? Ainoa varma asia tällä hetkellä on se, että reissuun lähdetään.

Oon vaan niin innoissani koska reissu vaan lähestyy ja lähestyy! Mä en malta odottaa sitä fiilistä Helsingin lentokentällä. Tulee varmaan oleen samalla yks elämän upeimmista ja jännittävimmistä päivistä!

Pahoittelut muuten kuvattomasta päivityksestä! Oli vaan pakko tulla hehkuttaan ja päivittään tilannetta.

- Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Niin paljon kysymyksiä

S: Muhun iski joku viikko sitten ihan hirmuinen matkamotivaatio. En tiedä, mistä se tuolla tavalla yhtäkkiä mun kimppuuni kävi. Onhan mulla siis motivaatioo tätä meidän reissua kohtaan ollut vaikka kuinka paljon alusta asti, mutta jotenkin se tuli sellasena konkreettisena päälle nyt. En oikein osaa kunnolla selittää. Tähän mennessä kuitenkin matkasuunnittelu on mun taholtani ollut sellasta huoletonta haaveilua. Haluan tuonne ehdottomasti, tuolla haluan ratsastaa valkoisella hiekalla auringon laskiessa taustalla, tuolla haluan ottaa tatskan, siellä haluan kalliokiipeillä, tehdä tuotajatätä sielläjatuolla. Nyt mulle kuitenkin tuli sellanen olotila, että alan selvittään oikeita asioita. Tähän ehkä vaikuttaa se, että tajuttiin että ihan aikuisten oikeesti me saadaan alkaa laskeen kuukausia. Meidän reissu ei ole enää joskus vähän päälle vuoden päästä tapahtuva asia, vaan hyvällä säkällä vuoden päästä me OLLAAN reissussa. Niin hurjaa ja jännittävää.

Mitään konkreettista mä en vielä oo saanu aikaseks tietenkään :D Puhetta paljon, mutta teot on jäänyt vielä vaiheeseen. Mutta mä päätin, että kun saan mun viimeisen kevään tentin suoritettua niin otan läppärin syliin ja tutkin. Mä niin tutkin ja selvitän. Meen kirjastoon ja lainaan matkailuhyllyn tyhjäksi. Musta tuntuu, että Jenni on tehnyt niin paljon jo meidän reissun eteen ja mä vaan haahuilen taustalla silleen "jee kuulostaa siistille, jou", enkä oikeesti oo ollu hyödyksi.

Okei, tein mä jotain konkreettista ja oikeesti hyödyllistä. Avasin matkatilin. Joo, ois varmaan aikaa sitten pitänyt tehdä se, mutta olin ajatellu että säästän mun normaalille säästötilille. Totesin kuitenkin ettei siitä tuu yhtään mitään, kun en pysy kärryillä siinä paljonko oikeesti oon saanu rahaa säästöön. Nyt kun matkarahoille on aivan oma tilinsä niin pysyy paremmin kärryillä. Jenni törmäs netissä myös sellaseen vinkkiin, että aina kun näkee jotain, jonka haluisi ostaa muttei oikeesti tarvitse, niin kantsii pysähtyä ja siirtää kyseisen asian verran rahaa matkatilillensä. Musta toi on ihan huikee idea! Varmasti saa rahaa säästöön. Mulla on kyllä harhaostokset vähentynyt ihan sikana tässä kevään mittaan, koska jatkuvasti Jennin kanssa muistutetaan toisiamme tärkeemmistä asioista. Kuten siitä, että reissussa ois ihan jees saaha ruokaa mahaansa. Meillä on muutenkin sopimus, että aina kun meinaa tulla heikko hetki niin laitetaan toisillemme viestiä. Joskus toinenkin kyllä sortuu ja antaa luvan ostaa jonkun asian, mutta yleensä tsempataan toisiamme pysymään vahvoina! Ette tiedäkään, kuinka tärkeetä on, että on henkinen tuki. On se toinen ihminen sanomassa, että ei päästä minnekään, jos ei nyt nuukaile. Se vaan on fakta. Oon myös monta kertaa selvinnyt työpäivästä ihan vaan sillä, että oon valittanut Jennille, että on rankkaa ja se on sitten luonut mun päähäni mielikuvia Balin rannoista ja komeista miehistä :D

Mutta mua vähän alkaa pelottamaan se, että pitää oikeesti alkaa selvittään asioita. Päässä pyörii jo nyt miljoona kysymystä.
Mikä on se ajankohta, milloin me oikeesti päästään lähteen reissuun?
Mistä helkutista oikeesti saahaan rahat?
Mikä on kämppätilanne? Mihin me tullaan takas? Onko mulla kotia odottamassa, kun tuun takas? Missä mun tavarat on? Missä mä asun vuoden päästä?
Mitä rokotuksia tarvii?
Mitä viisumeita sun muita lippulappusia pitää tajuta hoitaa?
Mitä jos meidät ryöstetään?
Mitä jos kielitaito ei vaan riitä?
Mitä jos tulee ihan hirvee koti-ikävä?
Mitä jos meillä menee hermot toisiimme?
Mitä jos jompikumpi rakastuu täs vuoden aikana ja sit potee koko reissun vaan ikävää?
Mitä jos jompikumpi murtaa vaikka jalkansa just ennen reissua?
Mitä jos tulee joku luonnonkatastrofi?
Mitä jos tulee kauhee kriisi eikä päästä lähteen? Se oisi ihan luokattoman noloa.
Minkä kameran otan messiin?
Mitä helkuttia tollaselle reissulle pakataan mukaan?
Mitä jos missään ei ookkaan lämmin vaan ihan kylmä ja mälsää?
Mitä jos ei uskalleta?
Miten saadaan sellanen netti puhelimeen et saa instaan kuvia? Kuinka paljon saa spämmätä? Missä vaiheessa kaikilla menee hermot?
Onks meillä enää kavereita ku tullaan takas?
Uskooks kukaan tähän juttuun? Pidetäänks meitä ihan typerinä? Onks sillä väliä? Ollaanks me typeriä? Onks silläkään mitään väliä?
Mitä jos me vaan kuollaan sinne?

Näin niinku alkuun.

-Sofia

Alcossebre, loput päivät

S: Vikojen lomakuvien aika!

Yhtenä päivänä iskä valmisti meille ruuaksi simpukkakeittoa ja keitettyjä artisokkia. Oltiin nähty artisokkapeltoja joka puolella, joten pitihän niitä maistaa. Ideana oli kuoria toi mötikkä lehti kerrallaan ja hampailla "vetää" lehden tyvessä oleva pieni möhnä suuhun. Lehtiä dipattiin voisulaan. Oli aika mitäänsanomaton maku kyllä tuossa kasviksessa. Tai en minä tiedä, mikä artisokka edes on :D Simpukkakeitto taas oli hyvää, vaikka suolaa vähän olikin lörähtänyt! Musta ja veljeni tyttöystävästä on huikeita kuvia kun hieman ehkä epäluuloisina tuijotellaan lautasiamme.

Eräänä päivänä kivuttiin auton kanssa läheisellä vuorella sijaitsevalle luostarille. Matka oli pelottava, sydän oikein jätti lyöntejä välistä. Sanotaan nyt niin, että ei hirveesti tunneta kaiteiden käyttöä Espanjassa. Etsittiin sieltä geokätköjä taas ja kyllä niillä poluillakin pelotti, vaikka olikin omin jaloin liikkeessä eikä henki ollut auton jarrujen varassa. Kamalaa touhua.

Kävimme päiväreissulla Valenciassa ja sekin automatka oli yhtä kuumotusta. Valenciassa kävimme Euroopan suurimassa akvaariossa Oceanographicassa. Siellä oli jos jonkinmoista merenelävää, ja mun paha mieli sen kun kasvoi. Oikeesti, siellä oli mursuja ja maitovalaita. Niin väärin. Tein lupauksen itselleni, että en enää ikinä astu jalallani yhteenkään akvaarioon, planetaarioon, eläintarhaan, sirkukseen, mihinkään tuommoiseen! //EDIT: Oon koko elämäni sanonu akvaarioita planetaarioiks. Mut planetaariois on tähtii ja planeettoja. Nauroin tälle nyt aivan liikaa :D//  En halua tukea kyseistä toimintaa ollenkaan. Kierreltiin Valenciassa hetkinen ja syötiin elämämme maukkainta suklaakakkua.

Tällaisia retkeilijöitä kun ollaan niin pitihän sitä yhtenä päivänä päästä vähän luontoonkin käppäilemään. Kohteena oli Penyagolosan luonnonsuojelualue, jossa joidenkin suomalaisten tekemän reittiohjeen mukaan käveltiin noin 10 kilometrin lenkki. Huiputettiin kyseinen Penyagolosan huippu. Oli aikamoinen kipuaminen, reidet ja peppu oli hieman hapoilla. Ylhäällä taas sai pelätä henkensä edestä, kun yhtäkkiä laella huomasi, että seisoo jyrkänteen reunalla. Pari harha-askelta ja siihen olisi tämänkin ihmisen harhailut maanpinnalla lakanneet. Polvet tutisten geokätkön kautta takaisin alas. Alasmenomatkalla nähtiin lauma villivuohia ja gemssejä, joista jälkimmäisen tarkkasilmäinen voi bongata viimeisestä (oikein hyvälaatuisesta) kuvasta.

Kaikin puolin reissu oli oikein mainio! Säät suosivat, viimeisenä päivänä vähän sateli, mutta se ei oikeastaan kauheasti haitannut. Arkeen on tietenkin ollut taas tosi vaikea palata, varsinkin kun tää arki on mitä on, mutta kyllä tää tästä taas. Katse kohti seuraavaa reissua! 

-Sofia

Alcossebre, ekat päivät

S: Täällä hengaillaan vikaa kokonaista päivää Espanjassa. Kirjat on luettuna, niin ajattelin läjäyttää ensimmäisen kuvapläjäyksen esille aikani kuluksi. Näitä on sitten muutama tulossa, skipatkaa jos ei kiinnosta :) Ensimmäinen päivä meni aikalailla matkustamisessa, kun lento saapui Barcelonaan ja sieltä oli muutaman tunnin ajomatka meidän talolle Alcossebreen. Toisena päivänä tutustuttiin lähiseutuun ja ihan vieressä olevaan suojelualueeseen, Parc Natural de la Serra de l`lrtaan. Etsittiin muutama geokätkö ja kerättiin simpukoita. Toisena päivänä lähdettiin kauemmaksi toiselle suojelualueelle, Parc Natural del Delta L`Ebreen (kivoja nää nimet hei). Siellä ihailtiin lintutornista flamingoja ehkä kaks minuuttia ja häivyttiin pois etsiin lisää kätköjä. Paluumatkalla käytiin Peniscolassa tutkimassa jotain linnaketta, mutta se oli jo kerennyt mennä kiinni. Maisemia tuli silti nähtyä ja merenelävä-pizzaa syötyä. 

- Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Ekologisuus ja reissu

S: En tiedä, oonko täällä blogissa tuonut ilmi sitä, että ympäristöasiat kiinnostaa mua tosi paljon. Tämä on täysin mun vanhempien aikaansaannosta - biologeja kun kumpikin on. En mä mikään supertunnollinen ituhippi ole, mutta kuitenkin jonkin verran kiinnitän huomiota kulutustottumuksiini ja pyrin miettimään asioita ympäristön kannalta. Normiarjessa tää näkyy ehkä parhaiten siinä, että en osta juuri ollenkaan lihaa muutamaa kanapakettia lukuunottamatta ja pyrin ostaan vaan hyvälaatusia vaatteita. Ostan myös esimerkiksi jogurttini isoissa pakkauksissa, enkä niissä pienissä kerta-annoksissa. Tällaisia pieniä tekoja siis lähinnä.

Maailmanympärimatka ei oikein sovi siis mun arvoihin. Ahdistaa ihan pirusti jo etukäteen se lentämisen määrä. Meidän hiilijalanjäljet tulee kasvaan n. 200 % nykysestä. Hyi. Valitettava tosiasia nyt kuitenkin on, että aika paljon asioita jää näkemättä jos ei lennä. Oishan se mahdollista mennä junilla ja laivoilla, mutta järkevää se ei millään muotoa ole. Oon päättänyt, että mun täytyy vaan kovettaa itseni tän asian suhteen reissun ajaksi. Tässä on puolitoista vuotta aikaa tehdä tunnollisesti ekologisia ratkaisuja ja reissun jälkeenkin täytyy kiinnittää isosti huomiota asioihin.

Itse reissussa ympäristöasiat tulee varmasti kulkeen ainakin mun mielessä mukana. Me aiotaan siirtyä paikasta toiseen myös junalla, joten joka kaupungin ja maan väliä ei lennetä. Ollaan mietitty auton vuokraamistakin, mutta tottakai täytyy tutkia, onko se kuinka tarpeellista. Jos julkiset kulkee hyvin ja sopivat meidän reitteihin, niin tietenkin harkitaan myös niiden hyödyntämistä.

Oon jo nyt kuullut läheisiltä kettuilua siitä, että reissu riitelee aika isosti arvojeni kanssa. Että turha kierrättää, kun kerran lennän ympäri maailmaa. Mun mielestä tollanen ajattelutapa on vaan kieroa. Se on suoraan verrattavissa siihen, että "voin mäki lentää ku muutki lentää". Ei ne lentokoneet lennä, ellei siellä ole ihmisiä kyydissä. En siis aio laittaa elämääni risaseks, vaan päinvastoin aion kiinnittää asioihin entistä tarkemmin huomiota. Ehkä on vähän hyvän omantunnon "ostamista" ja huijaamista, mutta parempi sekin, kun antaa mennä ihan rättäliksi koko touhun.

Sitä paitsi kärsin lentopelosta, joten en mä niistä lennoista tuu milllään muotoa nauttimaan :D

-Sofia

Kollaasin kuvat weheartit.com

MAAILMAN YMPÄRI: Miten säästää reissuun?

J: Mä oon aina ollut huono rahan kanssa. Voitte vaan siis kuvitella, mitä vaikeuksia mulle tuottaa tällanen reissuun säästäminen. Pitäis säästää tuhansia tässä reilun vuoden aikana. Juuuuuuu. Onneks kuitenkin tilannetta helpottaa se, että kaveri on samassa tilanteessa ja joutuu yhtälailla vähä karsiin arjen luksuksesta. 

Ehkä vaikeinta säästäminen on siinä mielessä, että ei halua säästämisen takia jättää mitään kivaa väliin. Mä aion mennä muutamille festareille kesän aikana vaikka en oikeestaan sais. Niissä menee aivan hel--tin paljo rahaa. Mutta haluan kuitenkin elää vaikka yritänkin saada rahaa säästöön. Eihän se olis elämää, jos istuis vaan kotona tekemättä mitään.

Ajattelin tähän vähän listata keinoja, millä mä yritän saada rahaa säästöön sitä hetkessä elämistä unohtamatta.

1. Muista ero haluamisen ja tarvitsemisen välillä

Joo, tää on aika tällanen ympäripyöree keino. Mulla vaan on vähä vaikeuksia tän kanssa. Eilenkin olin tilaamassa Niken ihania korallinvärisiä juoksukenkiä ihan vaan sen takia, että ne oli tarjouksessa. Onneks kuitenkin kassalla päätin, että hetkonen, tällä saa jo monta ateriaa Kiinassa tai vaikkapa lyhyen surffitunnin Balilla.

2. Osta alennuslihaa pakastimeen ja KÄYTÄ NIITÄ

Mä oon ollu tässä aina tosi huono. Vihaan sulattamista ja usein ruoat onki jääny pakkaseen moneks kuukaudeks enkä oo sit viittiny enää käyttää niitä (tiedän, oon kamala ihminen). Nyt oon kuitenkin ryhdistäytynyt tän asian suhteen. Oon tajunnu kuinka halvalla pääsee ku kitsastelee lihojen kans (ja Sofia ja luonto kiittää).

3. Etkoile ja lopeta turha tarjoileminen

Oikeesti en tiedä, onko sellasta asiaa olemassa kuin turha tarjoileminen. Se täytyy kuitenki lopettaa :D Mulla on humalassa paha tapa tarjota kaikille juomia ja sit aamulla ihmettelen että mihkä se mun 100 euroa katos. 

4. Ryhdy tarjoushaukaksi

Juokse tarjousten perässä kuten kuka tahansa mummo. Ilmaset ämpärit kunniaan.

5. Eväät töihin

Aika yksinkertanen asia, mut silti niin vaikee toteuttaa. Meillä on töissä niin hyvä ja helppo lounasravintola, että jotenki sinne vaan eksyy. Sieltä ostetut lounaat vähenee sit palkasta ja kyllä se vaan näkyy palkassa aika ikävänä miinuksena.

6. Vanhat loppuun ennen uusia

Kuinkahan monta puoliks käytettyä hoitoainepurkkia tai kosteusvoidetta mulla onkaan tuolla kylppärissä?

7. Vähennä ulkona syömistä

Tää on mulle vaikee. Oon ite niin huono kokki, että mieluummin tilaan jotain tai meen kaverin kanssa johki ravintolaan. Oon kyllä vähentäny huomattavasti verrattuna esim. viime vuoteen, mut kyllä tän kanssa on silti petrattavaa.

8. Vaatekaapin siivous ja turhan kaman myynti

Mulla on vaatekaapissa niin paljon vaatteita, joita en käytä. Aina kuitenki ajattelen, että kyllä näitä ehkä joskus tulee käytettyä… ja ikinä sitä päivää ei tuu. Pitäis olla vaan todella tiukka ja karsia kaikki turha. Eipä niistä paljon rahaa saa säästöön mutta kyllä se muutama kymmenen euroa on jo parempi ku ei mitää. Olettaen siis, että saan ne edes myytyä.

Tää mun lista jatkuu vielä vaikka kuinka paljon mutta loput keinot on lähinnä sellasia todella pieniä muutoksia, että ei ne oo mainitsemisen arvoisia. Ei näillä mun mainitsemillanikaan keinoilla kyllä koko pottia säästetä mutta kertyy näistäkin jo jonkin verran.

Meillä on myös Sofian kans sellanen tosi löyhä säästösuunnitelma. Joka kuukausi päätetään, paljonko pitää olla säästettynä kuun loppuun mennessä. Otetaan huomioon, jos on jotain isompia menoja tai vastaavasti isompia tuloja ja päätetään se summa niiden perusteella. Tää on varmasti ihan toimiva systeemi. Tuntuu helpommalta ku molempien on ”pakko” säästää sama summa. Mulla on vahva tunne, että saadaan säästettyä ihan kiva summa kuitenkin tässä reilun vuoden aikana. Reissuhan tietysti mukautuu sen mukaan, paljoko on tilillä rahaa. Reissulle kuitenkin lähdetään, oli siellä tilillä sitte kuinka vähän tai paljon rahaa tahansa!

-Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Mitä me odotetaan reissulta?

S: Mitä ihmettä mä odotan meidän reissulta? Hirveen vaikea sanoa, koska ootan koko reissua kokonaisuudessaan niin paljon. Tottakai ootan sitä, että koetaan ihan hurjan monta seikkailua Jennin kanssa. Nähdään niin paljon uusia paikkoja ja uusia ihmisiä. Päästään tutustuun uusiin ihmisiin ja kuullaan heidän tarinat. Ne saa kuulla meidän tarinat. Jotka ei kyllä kovin kummoset ole, vai mitä Jenni? 

Oletan myös, että tuun oppimaan itsestäni taas vaikka kuinka paljon. Mulla on joskus vähän tapana suunnitella asioita liikaa etukäteen ja pohtia ja ahdistella, mutta ton reissun aikana varmasti muutun rennommaksi. Pakko, koska muuten en osaa nauttia reissusta ollenkaan. En oikein osaa selittää kunnolla, koska oonhan mä nytkin suhteellisen rento kaveri. Ehkä lähinnä haen takaa sitä, että opin enemmän meneen virran mukana ja kliseisesti sanottuna annan elämän kuljettaa :D

Tietysti odotan myös sitä, että mun kielitaito paranee ja tulee varmuutta uskaltaa aukasta suu erilaisissa tilanteissa. Tää nyt on väistämätön asia, koska en voi tietenkään antaa Jennin hoitaa kaikkee ja monta kuukautta on vähän kakka olla tuppisuuna. Ootan myös sitä, miten mun ja Jennin reissaaminen yhessä onnistuu. Ollaan tehty kahdestaan loppujen lopuksi tosi vähän yhtään mitään, joten aika hurja päätös on lähteä kahestaan tälläselle reissulle. Oon kuitenkin varma siitä, että Jennistä tulee mulle vielä tärkeempi ton reissun aikana. Ihan varmana tulee kriisejäkin, niiltä ei vaan voi välttyä. Me kumpikin opitaan reissussa vaikka mitä, mutta samalla opitaan myös toisiltamme vaikka mitä.

Mä odotan jo nyt sitä fiilistä, kun astutaan takas Suomen kamaralle. Reissusta rähjääntyneinä ja väsyneinä, mutta niin onnellisena. Silloin varmasti tuntuu siltä, että on tullut tehtyä jotain tärkeetä elämässään. Tullut toteutettua unelmiaan ja oltuaan oma itsensä. Tullut oltua onnellinen.

J: Ai mitä odotuksia mulla on? No että pääsis jo lähteen! Joudun kuitenkin odotteleen vielä reilun vuoden. Eiköhän sen vuoden kuitenkin kestä, koska reissusta tulee aika huikee.

Eniten mä ehkä odotan tältä reissulta sitä, että siellä tulee opittua niin paljon uutta ihan kaikesta. Maailmasta, kulttuureista, muista ihmisistä ja ennen kaikkea itestään. Kuulostaa tosi kliseiseltä, mutta tottahan se on. Se on ihan väistämätöntä, että itestä tulee esiin uusia piirteitä ku lähtee maailmalle 4 kuukaudeks mukanaan vaan rinkka ja yks kaveri. Varsinkin kun tää koko juttu on niin mun mukavuusalueen ulkopuolella. Mä oon aina ollu tosi mukavuudenhaluinen ihminen ja en tiedä miten tuun pärjäämään kaikenmaailman torakkahostelleissa ja epäilyttävissä julkisissa kulkuneuvoissa. Mut mukavuusalueen ulkopuolelle pitää uskaltaa mennä, koska muuten sitä jämähtää paikoilleen.

Mä odotan myös sitä, että nään kaikkee uutta (aika yllättävää eikö). Maailmassa on niiiin paljon kauniita paikkoja ja on ihan mielettömän siistiä, että me tullaan näkeen osa niistä. Tällä hetkellä kohteista Peru ja Uusi-Seelanti houkuttaa eniten, koska molemmissa on niin paljon nähtävää. En malta odottaa sitä, että saadaan auto alle Uudessa-Seelannissa ja kruisaillaan vaan niitä upeita vuoristomaisemia.

Tää reissu tulee oleen myös aika huippu kokemus yhdessä. Niin kivaa, että Sofia lähti niin helposti tähän juttuun mukaan. Ei tarvinnu oikeestaan muuta ku ehdottaa ja Soffe oli messissä. Tästä tulee sellanen juttu, mitä tullaan aina muisteleen. Toivottavasti ei käy niin, että menetetään järki toisiimme reissussa, vaan ollaan ystäviä jatkossakin :D Uskon kyllä, että tää vaan lähentää entisestään. Tosin ollaan puhuttu, että reissun jälkeen me ei varmaan haluta nähdä toisiamme moneen viikkoon tai jopa kuukausiin, koska toisen naama vaan kyllästyttää. Sofian kans on helppo lähtee reissuun, koska just tällaset asiat voi sanoo suoraan eikä tarvii kaunistella!

Odotuksia tälle reissulle on niin paljon, ja niitä tulee varmasti tässä vuoden aikana päiviteltyä tänne blogiinkin lisää. Odotukset tietysti muuttuu, mitä lähemmäksi reissu tulee.

Meinasin unohtaa tärkeimmän: ruoka! Aaaa, mitä makuelämyksiä. Tuun varmaan 20 kiloo painavampana takasi mutta voin kertoo, että EI HAITTAA. En aio tolla reissulla miettiä sekuntiakaan mitään painoon liittyviä asioita, koska kilot saa kyllä pois mutta niitä kokemuksia ei kovin helposti saa takasin. Kuulostanpa lihavalta, ku puhun ruoasta kokemuksena. Oh well, kalorit on hyviä.

- Sofia ja Jenni

Kuvat: weheartit.com

MAAILMAN YMPÄRI: Mitä?

S&J:

Moi!

Puhetta oli siitä, että blogille on tapahtumassa muutoksia. Päätettiin yhdessä aloittaa matkablogin kirjoittaminen. Lisättiin se tähän Sofian blogin yhteyteen, ja mahdollisesti Jennikin alkaa pitämään ohessa omaa blogiaan. Saa nähdä. Teemme jossain vaiheessa (kun jaksamme) itsestämme esittelyt. Matkapostaukset löytää helposti "maailman ympäri" -tunnisteen alta ja ne tunnistaa otsikoistakin. Omat postauksemme taas toimii ihan samalla tavalla kuin tähänkin mennessä. Matkablogi siis tuli normiblogiemme kylkeen :D

Maailman ympäri? Muutama kuukausi sitten päätettiin, että me halutaan lähtee maailmalle. Kummastakin tuntuu, että nyt jos koska on oikea aika lähtee. Ihan heti nyt ei kuitenkaan vielä pysty, mutta puolentoista vuoden päästä kyllä.

Tajutaan kyllä, että reissuun on vielä paljon aikaa ja tilanteet elää. Haaveilla kuitenkin saa ja pitää. Meillä on jo ajankohta ja reitti valmiina, mutta muutamme niitä mahdollisesti vielä tilanteiden mukaan. Näin alkuun emme kerro vielä tarkasti, että mitä, koska ja miten, koska mikään ei ole varmaa (paitsi se että reissuun lähdetään). Täällä blogissa haluamme kertoa kuitenkin toiveista, peloista, innosta ja lähempänä sitten jo yksityiskohtia reissusta.

Näillä mennään.