Alcossebre, loput päivät

S: Vikojen lomakuvien aika!

Yhtenä päivänä iskä valmisti meille ruuaksi simpukkakeittoa ja keitettyjä artisokkia. Oltiin nähty artisokkapeltoja joka puolella, joten pitihän niitä maistaa. Ideana oli kuoria toi mötikkä lehti kerrallaan ja hampailla "vetää" lehden tyvessä oleva pieni möhnä suuhun. Lehtiä dipattiin voisulaan. Oli aika mitäänsanomaton maku kyllä tuossa kasviksessa. Tai en minä tiedä, mikä artisokka edes on :D Simpukkakeitto taas oli hyvää, vaikka suolaa vähän olikin lörähtänyt! Musta ja veljeni tyttöystävästä on huikeita kuvia kun hieman ehkä epäluuloisina tuijotellaan lautasiamme.

Eräänä päivänä kivuttiin auton kanssa läheisellä vuorella sijaitsevalle luostarille. Matka oli pelottava, sydän oikein jätti lyöntejä välistä. Sanotaan nyt niin, että ei hirveesti tunneta kaiteiden käyttöä Espanjassa. Etsittiin sieltä geokätköjä taas ja kyllä niillä poluillakin pelotti, vaikka olikin omin jaloin liikkeessä eikä henki ollut auton jarrujen varassa. Kamalaa touhua.

Kävimme päiväreissulla Valenciassa ja sekin automatka oli yhtä kuumotusta. Valenciassa kävimme Euroopan suurimassa akvaariossa Oceanographicassa. Siellä oli jos jonkinmoista merenelävää, ja mun paha mieli sen kun kasvoi. Oikeesti, siellä oli mursuja ja maitovalaita. Niin väärin. Tein lupauksen itselleni, että en enää ikinä astu jalallani yhteenkään akvaarioon, planetaarioon, eläintarhaan, sirkukseen, mihinkään tuommoiseen! //EDIT: Oon koko elämäni sanonu akvaarioita planetaarioiks. Mut planetaariois on tähtii ja planeettoja. Nauroin tälle nyt aivan liikaa :D//  En halua tukea kyseistä toimintaa ollenkaan. Kierreltiin Valenciassa hetkinen ja syötiin elämämme maukkainta suklaakakkua.

Tällaisia retkeilijöitä kun ollaan niin pitihän sitä yhtenä päivänä päästä vähän luontoonkin käppäilemään. Kohteena oli Penyagolosan luonnonsuojelualue, jossa joidenkin suomalaisten tekemän reittiohjeen mukaan käveltiin noin 10 kilometrin lenkki. Huiputettiin kyseinen Penyagolosan huippu. Oli aikamoinen kipuaminen, reidet ja peppu oli hieman hapoilla. Ylhäällä taas sai pelätä henkensä edestä, kun yhtäkkiä laella huomasi, että seisoo jyrkänteen reunalla. Pari harha-askelta ja siihen olisi tämänkin ihmisen harhailut maanpinnalla lakanneet. Polvet tutisten geokätkön kautta takaisin alas. Alasmenomatkalla nähtiin lauma villivuohia ja gemssejä, joista jälkimmäisen tarkkasilmäinen voi bongata viimeisestä (oikein hyvälaatuisesta) kuvasta.

Kaikin puolin reissu oli oikein mainio! Säät suosivat, viimeisenä päivänä vähän sateli, mutta se ei oikeastaan kauheasti haitannut. Arkeen on tietenkin ollut taas tosi vaikea palata, varsinkin kun tää arki on mitä on, mutta kyllä tää tästä taas. Katse kohti seuraavaa reissua! 

-Sofia

Alcossebre, ekat päivät

S: Täällä hengaillaan vikaa kokonaista päivää Espanjassa. Kirjat on luettuna, niin ajattelin läjäyttää ensimmäisen kuvapläjäyksen esille aikani kuluksi. Näitä on sitten muutama tulossa, skipatkaa jos ei kiinnosta :) Ensimmäinen päivä meni aikalailla matkustamisessa, kun lento saapui Barcelonaan ja sieltä oli muutaman tunnin ajomatka meidän talolle Alcossebreen. Toisena päivänä tutustuttiin lähiseutuun ja ihan vieressä olevaan suojelualueeseen, Parc Natural de la Serra de l`lrtaan. Etsittiin muutama geokätkö ja kerättiin simpukoita. Toisena päivänä lähdettiin kauemmaksi toiselle suojelualueelle, Parc Natural del Delta L`Ebreen (kivoja nää nimet hei). Siellä ihailtiin lintutornista flamingoja ehkä kaks minuuttia ja häivyttiin pois etsiin lisää kätköjä. Paluumatkalla käytiin Peniscolassa tutkimassa jotain linnaketta, mutta se oli jo kerennyt mennä kiinni. Maisemia tuli silti nähtyä ja merenelävä-pizzaa syötyä. 

- Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Ekologisuus ja reissu

S: En tiedä, oonko täällä blogissa tuonut ilmi sitä, että ympäristöasiat kiinnostaa mua tosi paljon. Tämä on täysin mun vanhempien aikaansaannosta - biologeja kun kumpikin on. En mä mikään supertunnollinen ituhippi ole, mutta kuitenkin jonkin verran kiinnitän huomiota kulutustottumuksiini ja pyrin miettimään asioita ympäristön kannalta. Normiarjessa tää näkyy ehkä parhaiten siinä, että en osta juuri ollenkaan lihaa muutamaa kanapakettia lukuunottamatta ja pyrin ostaan vaan hyvälaatusia vaatteita. Ostan myös esimerkiksi jogurttini isoissa pakkauksissa, enkä niissä pienissä kerta-annoksissa. Tällaisia pieniä tekoja siis lähinnä.

Maailmanympärimatka ei oikein sovi siis mun arvoihin. Ahdistaa ihan pirusti jo etukäteen se lentämisen määrä. Meidän hiilijalanjäljet tulee kasvaan n. 200 % nykysestä. Hyi. Valitettava tosiasia nyt kuitenkin on, että aika paljon asioita jää näkemättä jos ei lennä. Oishan se mahdollista mennä junilla ja laivoilla, mutta järkevää se ei millään muotoa ole. Oon päättänyt, että mun täytyy vaan kovettaa itseni tän asian suhteen reissun ajaksi. Tässä on puolitoista vuotta aikaa tehdä tunnollisesti ekologisia ratkaisuja ja reissun jälkeenkin täytyy kiinnittää isosti huomiota asioihin.

Itse reissussa ympäristöasiat tulee varmasti kulkeen ainakin mun mielessä mukana. Me aiotaan siirtyä paikasta toiseen myös junalla, joten joka kaupungin ja maan väliä ei lennetä. Ollaan mietitty auton vuokraamistakin, mutta tottakai täytyy tutkia, onko se kuinka tarpeellista. Jos julkiset kulkee hyvin ja sopivat meidän reitteihin, niin tietenkin harkitaan myös niiden hyödyntämistä.

Oon jo nyt kuullut läheisiltä kettuilua siitä, että reissu riitelee aika isosti arvojeni kanssa. Että turha kierrättää, kun kerran lennän ympäri maailmaa. Mun mielestä tollanen ajattelutapa on vaan kieroa. Se on suoraan verrattavissa siihen, että "voin mäki lentää ku muutki lentää". Ei ne lentokoneet lennä, ellei siellä ole ihmisiä kyydissä. En siis aio laittaa elämääni risaseks, vaan päinvastoin aion kiinnittää asioihin entistä tarkemmin huomiota. Ehkä on vähän hyvän omantunnon "ostamista" ja huijaamista, mutta parempi sekin, kun antaa mennä ihan rättäliksi koko touhun.

Sitä paitsi kärsin lentopelosta, joten en mä niistä lennoista tuu milllään muotoa nauttimaan :D

-Sofia

Kollaasin kuvat weheartit.com