Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuulumiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuulumiset. Näytä kaikki tekstit

lauantai 22. heinäkuuta 2017

MAAILMAN YMPÄRI: Kolme kaupunkia

S: Edellisestä postauksesta onkin jo pienoinen tovi vierähtänyt ja ollaankin jo kolmannessa kaupunkissa Noosan jälkeen. Ei oo oikein ollut mitään kerrottavaa, vaikka paljon ollaan kyllä tehty ja nähty taas. Kamera on pysynyt aika visusti laukussa, vaikka olishan noita kuvattavia maisemia ollut. Vähän on ehkä sellaista reissuväsymystä havaittavissa. Ollaankin nyt parina iltana tungettu kuulokkeet korville ja katsottu Netflixiä. Tehnyt ihan hyvää vain olla.


Brisbanessa oltiin montut auki ja hämmentyneitä, kun oltiin pitkästä aikaa ihan isossa kaupungissa. Kokeiltiin ekaa kertaa Uberia ja mentiin jälleen kasvitieteelliseen puutarhaan. Jenni opetti kalkkunalle, miten aidan toiselle puolelle pääsee, kun se raukka oli jumissa. Nähtiin isoja ja ällöjä hämiksiä. Etsittiin geokätköjä. Shoppailtiin vähän lämpimämpää puettavaa päälle, koska Australian talvi yllätti. Käytettiin kaksi tuntia lautalla, että päästiin vartiksi syömään hienoa lättyä eat street marketille. Ihailtiin Brisbanen valoja pimeällä lautalta käsin. Oltiin hostellissa, jossa kirjahyllyssä oli paljon suomalaisia kirjoja ja lattialaudat narisi.




Gold Coast yllätti myös kaupunkimaisuudellaan. Ja vedellään - vesistöä oli joka paikassa. Gold Coastilla tehtiin hullunkurisia asioita. Käytiin pelihallissa, otetiin kuvat kuvauskopissa (mikä tommosen oikee nimi on?), yritetiin onkia Pikachua pelikoneesta, käytiin Infinityssä laservalojen sekamelskassa ja syötiin maailman parasta halloumhampparia.



Byron Bayssa ollaan nyt vikaa iltaa. Tultiin tänne huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Tässä lähellä on Australian isoimmat festarit menossa, joten majapaikkojen hinnat on taivaissa, mutta kaupunki on ollut pari päivää ihan tyhjillään. Ollaan tämmösessä hostellissa, joka on tunnettu hippipaikkana. Koko Byron Bay on tosin tunnettu hipeistään. Tuntuu tosin, että nää hipit on wannabe-turistihippejä ja niitä aitoja, oikeita hippejä ei tällä seudulla enää hirveästi ole. Tää hostelli on myös meidän eka bilehostelli, ollaan onneksi tähän mennessä näiltä vältytty. Öisin pauhaa musiikki eikä toisten yöunet taida olla kovin suuresti muiden mielessä - ei työntekijöidenkään kun he aamulla siivoavat ja huutelevat toisilleen ohjeita.

Kierrettiin taas muutaman kilsan lenkki, joka vei majakalle. Hengattiin siellä yli tunti katsellen delfiini- ja valasparvia. Ollaan syöty taas hyviä hamppareita, ihailtu auringonlaskuja ja linnunrataa. Tänä aamuna kömmittiin pimeässä aamulla rantaan istumaan ja ihailemaan auringonnousua.

Ei saanut Jenni kolikkoa kiikareihin


Byron Bay on kyllä muuten valloittanut. Pieni paikkahan tämä on eikä täällä kamalasti tekemistä ole, ellei humalassa halua hillua. Meille tämä oli kuitenkin hyvä hengähdystauko. Ollaan juteltu paljon niin lapsuusmuistoista kuin tulevaisuuden unelmista. Pohdittu ja opittu. Reissu on kohta puolessavälissä ja kumpikin on vähän epävarma siitä, mitä oikein asiasta ajattelee. Aika on mennyt tosi lujaa, mutta myös tosi hitaasti. Hämmentävää.

- Sofia

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

MAAILMAN YMPÄRI: Gili Air

J: Vietettiin pari päivää Gili Airilla ja ai että mikä paikka! Gili Air on siis pieni saari lähellä Balia ja se kuuluu sellaseen kolmen pienen Gili-saaren joukkioon. Se vei kyllä ainakin mun sydämen ihan täysin ja tuli kova halu käydä vielä noilla kahdella muullakin Gilin saarella joskus. Mehän meinattiin ensin jättää koko Gili Airin retki väliin, koska Sofialla tosiaan oli se mahavaiva ja se ei meinannut loppua. Onneks kuitenkin päätettiin lopulta varata tuo retki ja Soffen kipuilu paranikin lähtöä edeltävänä päivänä.




Mä haluan nyt selittää, miten me päästiin sinne Gili Airille koska meitä Sofian kans ärsytti ku kaikissa blogeissa vaan hehkutetaan kuinka Gili oli ihana ja kuinka sinne oli helppo päästä mutta missään ei ollut selkeitä ohjeita eikä neuvoja. Toivotaan, että tästä selityksestä on apua jollekin googlettavalle Gili-matkailijalle.

Me varattiin meidän retki sivuilta www.gilitickets.com. Toi Gilitickets bongattiin Wikitravelista (kannattaa muuten tutustua, ihan mieletön apu matkustavalle!! www.wikitravel.org) ja se vaikutti helpolta tavalta ostaa matkat Gilille ja takas. Giliticketsissa oli monta eri fast boat -vaihtoehtoa, joista sitten sai valita mieleisensä. Me summamutikassa valittiin sieltä hyvältä kuulostava Semaya One -niminen paatti. Gilin saarille helpoin ja nopein tapa on siis matkustaa tollasella fast boatilla ja päädyttiin kans siihen ratkasuun. Näihin venematkoihin sisältyy yleensä ilmaset kuljetukset tietyiltä alueilta satamaan ja paluumatkalla satamasta takaisin. Me ei kuuluttu näihin ilmasten kuljetusten alueisiin kummallakaan matkalla mutta saatiin kuljetus hotellin ovelta satamaan ja satamasta hotellin ovelle hintaan 6 e per nenä. Piti siis laittaa asiasta sähköpostia tuonne Semaya One'lle ja maksaa vaan vähän ekstraa, että sai kuljetuksen kauempaakin.





Meillä oli pieni pelko persuuksissa tosta venematkasta, koska oltiin kuultu kauhutarinoita kuinka ihmiset kiljuu ja itkee pelosta kun se paatti heiluu aaltojen mukana niin paljon. Meidän vene onneksi ei tehnyt tuota. Johtunee siitä, että se oli sen verran iso ja hintakin vähän kalliimpi. Ei kuitenkaan haluttu kitsastella tällasessa asiassa koska onhan se mukavampi matkustaa ilman, että tekee liian läheistä tuttavuutta viikatemiehen kanssa. Ja hei, hintaa tuli noin 100 euroa meiltä molemmilta yhteensä ja siihen kuulu parin tunnin pikkubussimatkat satamaan ja takas ja sitten se venematka. Ei mielestäni kuitenkaan paha hinta vaikka toki Gilille pääsee paaaaljon halvemmallakin jos haluaa nähdä vaivaa ja käyttää siihen aikaa. Me kuitenkin tykättiin tästä Semaya One'sta. Helppo, nopea ja kaikki meni todella sujuvasti.





Mut niiin, se itse Gili Air! Mikä paratiisi. Ihanaa turkoosia vettä (jota en koskaan elämässäni ennen oo nähnyt ja olin siitä ihan liekeissä koko ajan!) ja letkeä tunnelma. Tosi moni tunnisti meidät suomalaisiksi, mikä kieltämättä vähän hämmensi. En tiennyt, että Gili Air on niin suosittu suomalaisten keskuudessa. Me oltiin kaksi yötä siellä semmosessa homestay-majotuksessa. Luultiin, että se olisi siis huone jonkun kodista mutta se olikin ihan "hotellihuone". Oli kämäsin majotus tähän mennessä mutta eipä me siellä huoneessa paljon aikaa vietetty joten ei haitannut!

Eka päivä meni saarta hämmästellessä ja snorklaillessa. Ei nähty kilppareita mutta kaikkia mielettömän värisiä kaloja kyllä! Mä vähä pelkäsin kokeilla tota snorklausta ensin mutta sitten kun pääsin kokeilemaan niin en kyllä tajua mitä siinä pelkäsin. Oli kyllä siistiä! Tokana päivänä me sitten vuokrattiin pyörät ja ajateltiin, että ai ku siistiä pyöräillä saari ympäri! Mutta ei helvetti mikä työmaa. Siis se hiekan määrä!! Eihän siellä pystynyt pyöräileen ku piti taluttaa ja kamppailla tiensä ympäri saaren. Viiden kilometrin pyöräilys (se siis todella on pieni saari kun ympärysmitta on n. 5 km) meni varmaan joku puoltoista tuntia. Oli se silti kivaa, en valita! Kävellen se kuitenkin ehkä ympäri olisi kannattanut mennä.






Jos käytte Balilla niin tehkää ehdottomasti edes päivän matka jollekin Gilin saarelle! Ette tule katumaan.

- Jenni


perjantai 16. kesäkuuta 2017

MAAILMAN YMPÄRI: Ensimmäiset kömmähdykset

J: Kirjoitettu 10.6



Reissu ei alkanut ihan stressittömissä merkeissä. Ostettiin junaliput Helsinkiin jo viikkoja sitten ja ajateltiin silloin, että hyvinhän tuossa on aikaa kun VR:n pitäisi olla perillä lentokentällä klo 16.37 ja lento lähtee klo 18.20. Ei vaan otettu huomioon, että meillähän on ruumaan menevät rinkat mukana ja niiden piti olla tsekattuna sisään klo 17.20. Molemmat on niin tottuneita matkustaan pelkillä käsimatkatavaroilla, että tuollanen pikku seikka unohtui. Ehdittiin kuitenkin ilman ongelmia – onneksi VR ei pettänyt meitä tällä kertaa. Pieni sydänkohtaus kyllä saatiin kun Tikkurilassa hypättiin vaan ensimmäiseen junaan, joka asemalle tuli ja tajuttiin vasta junassa, että eihän tän junan vielä pitänyt lähteä. No, onneksi senkin suunta oli lentokenttä ja päästiin aikaisemmin kentälle kuin oli tarkoitus.

Seuraava kömmähdys tulikin sitten jo lentokentällä. Mentiin turvatarkastuksesta läpi ja jäätiin kahvilaan istumaan. Kahvilassa tajusin, että olin jättänyt passini ja lentolippuni turvatarkastukseen! Tsiisus mikä lahopää. Sofia varmaan kiittää. Äkkiä sit vaan takas turvatarkastusta kohti. Onneksi passi ja lentolippu löytyi nopeasti ja päästiin jatkamaan matkaa.

Lento meni aika mukavasti torkahdellen ja leffoja kattellen. Pekingiin päästyämme otettiin taksi hostellille (siis vajaan tunnin taksimatka makso about 10 euroa!!) ja saatiin kuulla, että meidän hostelli oli mokannut ja ylibuukannut meidän huoneen. Päästiin sit yhdeks yöks heidän sisarhotelliinsa, joka oli sadan metrin päässä tästä hostellista. Tää hotelli oli aika paljo mahtavampi ku meidän alkuperänen hostelli. Hintakin oli 91 euroa yöltä kun taas toi meidän hotelli oli 77 euroa koko neljältä yöltä! Eikä meidän tietenkään tarvinnut maksaa mitään ylimääräistä vaan hostelli makso erotuksen. Loma alko luksuksella. Okei joo, ei toi 91 euroa yöltä Suomessa olis melkein mitään mutta täällä on hintataso pikkasen matalampi ja sen takia hotelli olikin tosi hieno tohon hintaan.





Ekana päivänä tarkotuksena oli mennä luonnontieteelliseen museoon metrolla. Noh, ajettiin metrolla kaks kertaa ohi kunnes luovutettiin ja tultiin hotellille nukkuun (oikeen maailmanmatkaajat, eikö vaan?). Yleensähän metrolla on helppo mennä paikasta toiseen mutta se kummasti vaikeutuu sillon ku paikannimet on luokkaa zingzangzong ja toisen paikan nimi zangzingzong. Kaikki näyttää näin länsimaalaisen silmiin samalta. Täällä ei myöskään pysty ostaan mitään päivälippua tai parin päivän metrolippua vaan aina pitää ostaa erikseen lippu matkalle (tai ainakin näin me ollaan päätelty). En tiedä millainen systeemi näillä ihan paikallisilla on koska menishän tuohon nyt hermot kun meilläkin tuntuu jo menevän. Metrolipun takana lukee vähän hämäävästi, että lippu käy vaan sillä asemalla mistä sen on ostanut. Noh, mehän toteltiin tätä ja ostettiin aina uus lippu vaihtaessa metroa. Onneksi tänään tajuttiin, että ei se voi noin mennä ja lopetettiin turhien lippujen ostaminen. Luultiin siis aluksi, että lippu käy vaan yhdelle linjalle kerralla ja jos välissä pitää vaihtaa linjaa samalla matkalla, pitää ostaa uusi lippu. Heh heh, onneks lipuilla on se parikytä senttiä hintaa niin ei nyt hirveesti keventänyt kukkaroa. Otettiin aina kuva määränpään aseman nimestä ja näytettiin sitä tiskillä. Nimien lausumisesta kun ei olisi tullut yhtään mitään.



Peking ei kaupunkina oo vielä ihan vakuuttanut, täytyy myöntää. Onhan tää upee paikka mutta ei ole vielä ainakaan päässyt mun lempikaupunkien joukkoon. Ehkä tää oli turhan iso kulttuurishokki näin alkuun tai jotain. Menee hirveesti energiaa matkustamiseen paikasta toiseen ku suurin osa kylteistä on vaan kiinaksi ja sit joutuu vähä arpoon, että mihkäs sitte. Toinen energiaa kuluttava asia on se, että joutuu miettiin mitä voi syödä. Me molemmat todella herkkävatsaisina ei uskalleta oikein syödä mistään katukeittiöistä tai vastaavista ja halutaan, että ravintola näyttää siistiltä ja ainakin luo illuusion siitä, että ei sieltä vatsa sekaisin mene. Vielä ollaan vältytty mahataudeilta mutta meidän ruokavaliokin on kyllä ollut todella todella niukka.

Huomenna suunnitelmissa olisi sitten Kielletty kaupunki! Ai että, se on kyllä varmasti kaunis ja näkemisen arvonen paikka!

- Jenni

torstai 15. kesäkuuta 2017

MAAILMAN YMPÄRI: TERVE!

S: MOI! Jennikin sanoo moi.


Täällä maataan Balilla surffimestan hotellihuoneessa hiestä märkänä ja jalat hiekassa. Nyt on kunnolla toimiva wifi käytössä, niin pystyy kirjotteleen ihan suoraan tänne Bloggeriin.

Me saavuttiin Balille eilen illalla ja hetkellisen epätoivon jälkeen löydettiin meidän taksikuski muiden miljoonien kylttiä heiluttelevien tyyppien seasta. Sen voin heti sanoa, että Balille tullessa kantsii kyllä vissiin hankkia etukäteen kyyti hotellille. Onneks meillä se kuulu pakettiin. En tiedä, mikä täällä on taksikulttuuri, mutta ainakin ne kuskit kaupitteli itseään kovin ahkerasti ja mainostivat olevansa luotettavia, mikä kyllä antaa heti sen olotilan, että kaikkea ja kaikkia pitäisi epäillä :D

Meidän matka Pekingistä tänne oli kyllä melkonen työmaa. Mentiin kentälle ihan liian aikasin, koska ei vaan yksinkertaisesti jaksettu enää kierrellä kaupungissa. Molemmat oli nukkunut monet yöt jo huonosti ja koko kaupunki alkoi vähän ehkä tympimään. Kentällä tuntien hengailun jälkeen selvisi, että meidän eka lento on myöhässä, joten meidän Kuala Lumpurin tunnin vaihto ei onnistu, vaan sinne tuli monen tunnin vaihto ja siitä syystä oltiin Balilla vasta illalla yli kuusi tuntia myöhempään mitä piti. Ei oltu nukuttu yli 24 tuntiin kunnolla. Ei syöty eikä juotu ja Balilla huomattiin, että lähikauppa oli jo kiinni. Aika heikkoina mentiin sitten unille ja herätys soi 6:30 aamupalalle. Kyllä tämä tästä!



Me ollaan Mojosurfin campilla. Tähän kuuluu aamupäivällä yks parin tunnin surffikeikka ja sitte voi hengailla miten lystää. Tänään oltiin ekaa kertaa kokeilemassa surffaamista ja se oli ihan hauskaa! Pelotti ja vaikeaa siitä teki vielä sekin, että oli tosiaan kamala väsy ja heikohko olo vielä matkustamisesta. Suolavesi poltti silmiä ja kurkkua, mutta se onnentunne kun edes joten kuten pääsi vähän nousemaan laudan päällä! Aluksi tuntui siltä, ettei siitä mitään tule, mutta hyvä ohjaaja sai aikaseksi sen, että uskallus yrittää parani. Huomenna hieman virkeämpänä toivottovasti sujuu vielä paremmmin! Ja jaksaa kauemmin, nyt mentiin lepäilemään suht aikasin.

Illan plääninä oli kai tilata porukalla jotain pizzaa ja hengailla. Nyt lepäillään ja yritetään käsittää tätä kuumuutta :D Ainiin, meidän suihkun seinässä on ikkuna suoraan sängylle. Meillä on selkeät säännöt, että toinen istuu sängyllä selkä siihen suuntaan, jotta toinen sais suihkia menemään rauhassa.

Pekingistä on tulossa kyllä postauksia, mutta nyt hieman jälkijunassa! Ja kun saadaan kameran kuvat koneelle. Siellä tosiaan oli wifi hieman vaihtelevasti toimiva ja Blogger kielletty eikä sitten viitsitty hankkia mitään erillisiä ohjelmia tietokoneeseen, koska se wifi tosiaan ei aina oikein toiminut.

Nyt ei tuu tätä juttua enempää kun aivot on ihan tukossa.

Elossa ollaan! Enemmän juttua snäpeissä jennijuuliahau ja sossupossu  sekä instassa jennijuuliahau ja ssofiakristiinaa.

-Sofia

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

MAAILMAN YMPÄRI: Eikun matkaan!



S: Ei me ihan vielä olla lähdössä matkaan, mutta käytiin tossa perjantaina Kilroylla ja hommat on sen verran hyvällä mallilla, että lähteekin vois! Meidän piti tosiaan tehdä vielä toinen reissu Helsinkiin, koska Kiinan viisumihakemukset pitikin toimittaa henkilökohtasesti niiden suurlähetystöön. Päätettiin sitten samalla reissulla käydä vielä Kilroyllakin juttelemassa, vaikkei oikeastaan aihetta ollut. Haluttiin vaan sellanen viime hetken varmuus, että ollaan nyt oikeesti tajuttu tehdä kaikki. Tän varmuuden lisäks saatiin vielä vinkkejä. Suurin anti kuitenkin oli luotto siihen, että hyvin kaikki menee.

Eessä on vielä kolmas reissu Helsinkiin, kun valmiit viisumit pitää hakee ite. Onneks kummankin ei tarvii lähteä, vaan mä uhrauduin ja lupasin hakee ne iteksiäni kun sekin kerran mahdollista oli. Meille tuli kyllä yllätyksenä tää Helsingissä ramppaaminen, tuli vähän viisumeille ekstrahintaa tässä kyllä. Onneks alotettiin ajoissa tämäkin, niin ei tullu kuitenkaan paniikkikiirus.

Meidän reissu Helsinkiin oli sellanen reissuunvalmistautumisreissu, koska oltiin mestoilla jo torstaina ja oikein yövyttiin hotellissa. Käytettiin kaikki aika reissuasioihin: "tapaamisten" lisäks karsittiin meidän ostoslistaa oikein huolella ja pistettiin rahaa palaan. Oikeestaan kaikki etukäteen hankittava on nyt ostettu - paitsi mulle rinkka, mutta sekin hoituu tässä parin päivän päästä! Saatiin toivetta, että kerrottais hankinnoista ja pakkaamisesta ja aiotaan tällänen postaus tehdä sitten, kun alotetaan pakkaaminen. Aika pian tämäkin tapahtuu, koska tässä on sellanen pikkujuttu kun muuttokin edessä, joten isompaakin pakkaamista on eessä oikein antaumuksella.

Nyt on vähän sellanen olo, että tässä nyt ootellaan reipas kuukausi, et voidaan lähtee. Me on nyt kaikki oleellinen etukäteen suunniteltava suunniteltu. Ollaan oikeesti kyllä tosi hyvin etukäteen mietitty asioita, vaikka jossain vaihees tuntu että kaikki on leväällään. On tosin vähän harhaanjohtavaa käyttää sanaa "suunnittelu", koska ei me olla mitään sellasta suunnittelua tehty, että "tona päivänä mennään tonne, yövytään tuolla, seuraavana tonne tolla kulkuneuvolla ja syödään tota". Ei tosiaankaan. Ausseista me ei esimerkiksi olla päätetty oikein mitään! Tää on seikkailu ja seikkailua ei voi etukäteen suunnitella, koska sit se ei enää oo seikkailu.

Mulla on seuraava kuukausi suht tyhjää, kun kouluhommat on yhtä esseetä vaille paketissa ja töitä ei vielä ainakaan kauheesti oo ollu tarjolla. Aionkin käyttää aikani pakkaamisen yms tylsän lisäksi siihen, että tutustun meidän kohteiden kulttuuriin. Haluan tietää asioita niistä paikoista. Oon suunnitellu tekeväni Jennille diaesityksen aina oppimistani asioista niin sekin pysyy kärryillä :D Jennillä kun on hieman hektisempi arki ja vähän enemmän haipakkaa niin ei samalla tavalla ymmärrettävästi kerkiä käyttään aikaa tollaseen. Aion myös liikkua niin maan pirusti! Haluan lähtee reissuun reippaana ja hyvinvoivana. Oon mä sitä nytkin tietysti ollut (mitä nyt joku flunssanpaholainen tuli ja vaikeutti hieman elämää), mutta vähän lisää energiaa tahdon.


Olemme innoissamme!

-Sofia