MAAILMAN YMPÄRI: Yhteenveto Balista

S&J: Taas on yhteenvedon paikka, koska ensi yönä me lennetään täältä Balilta Australiaan. Bali on ollut ihana ja kohdellut meitä todella hyvin, mutta kyllä ootetaan Ausseja jo oikein malttamattomina! Tää Balin kuumuus alkaa pikkuhiljaa olla meille liikaa. Ollaan myös saatu nauttia lomamoodista ihan tarpeeksi ja nyt vähän jalat vipajaa päästä liikkeelle ja tutkimaan uusia paikkoja. Ootamme myös sitä, että ymmärtää kaiken ympärillä tapahtuvan ja asiat on selkeämpiä.

Balilla kyllä tottui prinsessakohteluun. Aluksi hämmensi, kun ei edes limsatölkkiä saanut itse aukaista. Ei suomalaiset vahvat itsenäiset naiset (:D) ole tottunut tuollaiseen palveluun. Taksikuskit odottaa parkissa, että saat ihailla auringonlaskun rauhassa loppuun ja se on niille ihan ok, vaikka ne tekee sen pilkkahintaan. Balilaiset ihmiset on meidän kokemuksen mukaan todella ystävällisiä ja sympaattisia. He hymyilevät, keskeyttävät tekemisensä huikatakseen moikat tai hyvät huomenet, kyselevät päivän suunnitelmia ja ylipäänsä reissustamme asioita. Uhrilahjoja on kadut täynnä - niin että varomattomimmat (eli Sofia) kulkijat saattaa vahingossa talloa päälle. Bali on täynnä koiria, jotka kaikki tekisi mieli kaapata kainaloon ja antaa vähän rakkautta. Toisaalta ne myös tekee mieli kiertää kaukaa. Balilaiset eivät ole lihavia, he kuljettavat AIVAN kaiken skoottereilla ja heidän hymynsä tarttuu helposti. Ravintoloiden menuihin ei kannata luottaa, yleensä annoksesta puuttuu aina jotain. Tänne pitää joskus tulla uudelleen.

Rahanmenosta on hieman vaikea ollut pitää kirjaa, koska me ollaan maksettu ravintolalaskuja vuoronperään ja muutenkin heitelty toisillemme seteleitä, jos ei itellä ole ollut sopivaa. Niin helppoa reissata ihmisen kanssa, jolla on samanlainen asenne rahaan. Ei tarvitse jakaa kaikkea puoliksi ja laskea jokaista velkaa ja seteliä tarkasti. Vähän sinnepäin on hyvä. Nyt vikoina päivänä läntättiin loput setelit samaan läjään ja käytetään ne yhdessä loppuun.

Sofia kuitenkin yritti jonkinlaista kirjaa pitää, niin saa vähän osviittaa siitä että mitä täällä asiat maksaa. Hinnat on taas laitettu puokkiin eli esimerkiksi taksimatkatkin on nyt jaettu kahtia. Kerran kolmeenkin osaan, kun saatiin yksi reissaaja samaan taksiin jakamaan kulut. Ei se nyt ole niin justiinsa. Rahaa oltaisiin voitu säästää esimerkiksi majotuksien ja ruuan kanssa varmaan jopa puoletkin. Päätettiin kuitenkin maksaa laadukkaasta majoituksesta, koska täällä se hyväkin on halpaa. Jaksaa eri tavalla sitten Australiassakin nukkua jaetuissa huoneissa, kun on saanut nyt luksustella. Samoin ruuan kanssa: hamppari ja pizza on nyt vaan maistunut useammin kuin halvempi paikallinen ruoka. Sitäkin on toki tullut syötyä, mutta kumpikin on ollut sitä mieltä, ettei joka päivä pysty vahvojen makujen takia. Muutenkin jos oltaisiin oltu parempia tinkimään niin varmasti monesta asiasta olisi säästänyt paljon, mutta tämä kaikki on nyt ollut opettelua! Loppuvaiheessa tinkiminenkin sujui jo paremmin.

Meidän valuuttalaskuri ei ehkä oo ihan ajantasalla niin eurot on ny vähän pyöristettyjä versioita.

ELI:

- kauppa (eli vesi, herkut, eväät yms) 488 000 idr (32e)
- ravintola ja kahvilat 2 703 500 idr (178e)
- alkoholi 90 000 idr (6e)
- vaatteet 685 000 idr (45e)
- tuliaiset 10 000 idr (1e :DD)
- hieronta yms touhut 195 000 idr (13e)
- taksit 450 000 idr (30e)
- Gili Airille meno (60e)
- hotellit/hostellit/homestayt (271e)
- pyykkäys 30 500 idr (2e)
- pääsymaksut (Monkey Forest, Padang Padang Beach x2, Uluwatu Temple) 100 000 idr (7e)
- kirja 147 000 idr (10e)
- aktiviteetit (pyörä & snorklaus) 90 000 idr (6e)
- kortit 50 000 (3e)

Yhteensä rahaa meni siis suunnilleen 664e. Balilla oltiin siis kolme viikkoa. Mojosurfin kurssi ei oo mukana summassa, koska se me maksettiin jo etukäteen.

Kuvituksena meidän ruuat.

- Sofia ja Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Balilla kuu on vaakatasossa

S: Mä kannan mukanani pientä vihkoa, johon kirjoittelen enemmän ja vähemmän merkittäviä havaintojani ja huomioitani. Nyt jaankin teille hienoja oivalluksiani. Kuvituksena ekojen päivien touhuiluja Uluwatussa.

"Pitää olla pikkasen pläski - mutta miksi?" - Jekku 

Ilman Netflixiä pärjää hyvin, mutta sitten kun sitä yrittäisi katsoa, mutta se ei toimikaan, on kyllä piru merrassa.

"Piru merrassa" on sanonta, jota en haluaisi enää käyttää.

Monkey Forest on apinoiden valtakunta, mutta ihmiset käyttäytyy siellä apinamaisemmin kuin ne apinat. 

Yksi balilainen drinkki vastaa viittä suomalaista.

Manikyyri on ajan- ja rahanhukkaa.

Fiinissä ja kalliissa paikassa saa mojiton mansikkalasista.

Reissulle ei kannata ostaa uusia valkoisia sukkia.

Balilla saa paljon kasvisruokaa, jopa tofua! Oli miellyttävä yllätys.

Balilla kaikki tuolit ja pöydät heiluu.

Iloitsen ajasta, kun on pakko jättää puhelin hotelliin eikä voikaan päivittää.

Ubudin hotellihuoneemme pikkuliskon nimi on Lasse Lisko.

Ne kohdat palaa, joihin ei laita aurinkorasvaa.

Nyt "aikuisena" ei uskalla snorklata samalla tavalla kuin kersana. Sääli.

Hienojen polkujen päässä ei oo aina aarteita - polut on silti hienoja!

Ystävä on hyvä äidin korvike kipeyden ja kivun keskellä.

Gili Airilla ihmiset osaa perusfraaseja suomeksi. Baliaksentilla sanottu "mitä kuuluu" on kyllä harvinaisen huvittavan kuuloinen.

Pitäisi opetella vaan olemaan. Lomalla on ihan ok vaan maata. Ei saisi olla niin levoton, mutta kun mieli tekisi mennä  käppäilemään ja tutkimaan. Huomennakin ehtii, ei pakko tänään kaikkea tehdä.

Asiat järjestyy sitten kun ne järjestää. (en tiedä olenko samaa mieltä, mutta mielenkiintoinen näkökulma)

Letit onnistuu ulkomailla paremmin kuin Suomessa.

Balilla aurinko ei vedä täyttä kierrosta, vaan pelkästään puolikkaan - idästä länteen yläkautta.

Mä oon nopee saamaan itseni lähtövalmiiksi.

-Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Gili Air

J: Vietettiin pari päivää Gili Airilla ja ai että mikä paikka! Gili Air on siis pieni saari lähellä Balia ja se kuuluu sellaseen kolmen pienen Gili-saaren joukkioon. Se vei kyllä ainakin mun sydämen ihan täysin ja tuli kova halu käydä vielä noilla kahdella muullakin Gilin saarella joskus. Mehän meinattiin ensin jättää koko Gili Airin retki väliin, koska Sofialla tosiaan oli se mahavaiva ja se ei meinannut loppua. Onneks kuitenkin päätettiin lopulta varata tuo retki ja Soffen kipuilu paranikin lähtöä edeltävänä päivänä.

Mä haluan nyt selittää, miten me päästiin sinne Gili Airille koska meitä Sofian kans ärsytti ku kaikissa blogeissa vaan hehkutetaan kuinka Gili oli ihana ja kuinka sinne oli helppo päästä mutta missään ei ollut selkeitä ohjeita eikä neuvoja. Toivotaan, että tästä selityksestä on apua jollekin googlettavalle Gili-matkailijalle.

Me varattiin meidän retki sivuilta www.gilitickets.com. Toi Gilitickets bongattiin Wikitravelista (kannattaa muuten tutustua, ihan mieletön apu matkustavalle!! www.wikitravel.org) ja se vaikutti helpolta tavalta ostaa matkat Gilille ja takas. Giliticketsissa oli monta eri fast boat -vaihtoehtoa, joista sitten sai valita mieleisensä. Me summamutikassa valittiin sieltä hyvältä kuulostava Semaya One -niminen paatti. Gilin saarille helpoin ja nopein tapa on siis matkustaa tollasella fast boatilla ja päädyttiin kans siihen ratkasuun. Näihin venematkoihin sisältyy yleensä ilmaset kuljetukset tietyiltä alueilta satamaan ja paluumatkalla satamasta takaisin. Me ei kuuluttu näihin ilmasten kuljetusten alueisiin kummallakaan matkalla mutta saatiin kuljetus hotellin ovelta satamaan ja satamasta hotellin ovelle hintaan 6 e per nenä. Piti siis laittaa asiasta sähköpostia tuonne Semaya One'lle ja maksaa vaan vähän ekstraa, että sai kuljetuksen kauempaakin.

Meillä oli pieni pelko persuuksissa tosta venematkasta, koska oltiin kuultu kauhutarinoita kuinka ihmiset kiljuu ja itkee pelosta kun se paatti heiluu aaltojen mukana niin paljon. Meidän vene onneksi ei tehnyt tuota. Johtunee siitä, että se oli sen verran iso ja hintakin vähän kalliimpi. Ei kuitenkaan haluttu kitsastella tällasessa asiassa koska onhan se mukavampi matkustaa ilman, että tekee liian läheistä tuttavuutta viikatemiehen kanssa. Ja hei, hintaa tuli noin 100 euroa meiltä molemmilta yhteensä ja siihen kuulu parin tunnin pikkubussimatkat satamaan ja takas ja sitten se venematka. Ei mielestäni kuitenkaan paha hinta vaikka toki Gilille pääsee paaaaljon halvemmallakin jos haluaa nähdä vaivaa ja käyttää siihen aikaa. Me kuitenkin tykättiin tästä Semaya One'sta. Helppo, nopea ja kaikki meni todella sujuvasti.

Mut niiin, se itse Gili Air! Mikä paratiisi. Ihanaa turkoosia vettä (jota en koskaan elämässäni ennen oo nähnyt ja olin siitä ihan liekeissä koko ajan!) ja letkeä tunnelma. Tosi moni tunnisti meidät suomalaisiksi, mikä kieltämättä vähän hämmensi. En tiennyt, että Gili Air on niin suosittu suomalaisten keskuudessa. Me oltiin kaksi yötä siellä semmosessa homestay-majotuksessa. Luultiin, että se olisi siis huone jonkun kodista mutta se olikin ihan "hotellihuone". Oli kämäsin majotus tähän mennessä mutta eipä me siellä huoneessa paljon aikaa vietetty joten ei haitannut!

Eka päivä meni saarta hämmästellessä ja snorklaillessa. Ei nähty kilppareita mutta kaikkia mielettömän värisiä kaloja kyllä! Mä vähä pelkäsin kokeilla tota snorklausta ensin mutta sitten kun pääsin kokeilemaan niin en kyllä tajua mitä siinä pelkäsin. Oli kyllä siistiä! Tokana päivänä me sitten vuokrattiin pyörät ja ajateltiin, että ai ku siistiä pyöräillä saari ympäri! Mutta ei helvetti mikä työmaa. Siis se hiekan määrä!! Eihän siellä pystynyt pyöräileen ku piti taluttaa ja kamppailla tiensä ympäri saaren. Viiden kilometrin pyöräilys (se siis todella on pieni saari kun ympärysmitta on n. 5 km) meni varmaan joku puoltoista tuntia. Oli se silti kivaa, en valita! Kävellen se kuitenkin ehkä ympäri olisi kannattanut mennä.

Jos käytte Balilla niin tehkää ehdottomasti edes päivän matka jollekin Gilin saarelle! Ette tule katumaan.

- Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Puhelimen kätköistä

S: Kamera on ollut nyt vähän vähemmällä käytöllä niin tässäpä muutama nopeasti väsäämäni kollaasi puhelimen kuvista. Samalla tulee vähän kerrottua kuulumisia. Olettaen että saan tän julkastua, mun puhelimella on joku ongelma wifien kanssa. Hyvää olis ollakin ilman luuria, mutta joitain asioita pitäs kyetä tekemään, esim. googlaamaan nähtäviä juttuja. 

Jenni leikki meidän Canggun hotellin kattouima-altaalla / Löyty kiva puuseinä / Nää aurinkotuolit katolla oli kivoja. Ja tuli tarpeeseen, kun ei päästy hotellilta oikein poistumaan, mutta oli silti jotain tekemistä. / Pidin myös kattobaarin pinkeistä pyöreistä tynnyripenkeistä.

Maistu ruoka hyvälle, kun ei hetkeen ollut mitään kunnollista pystynyt syömään / Tässä osassa Canggua skootterit oli suht naarmuttomia / Maistettiin nyt niin pinnalla olevia smoothiebowleja ja njäh, ei jatkoon / Iltahämärissä taas katolla

 Nää säkkituolit ja valot oli vaan niin tunnelmallisia / Samoin aulan hillopurkkilamput / Jenni taas fiilistelee / Kaulani hieman kärtsäs ja koruista jäi rajat, jee

 Saavuimme tänään Gili Airille / Tää meri <3 / Varpaani ja meri / Ja vielä meri

Löydettiin heti tollanen kliseekeinu / Olin lukenut kauhujuttuja, että täällä on rannat täynnä muoviroskaa, mutta ei vielä ainakaan olla huomattu mitään merkittäviä roskakasoja. Onneksi. / Haluis kerätä simpukoita, muttei mitää järkee kantaa niitä rinkassa kahta kuukautta / Vähän laimee auringonlasku. Ainaki tohon aikaan ja tossa kohtaa. Lopetettiin tarkempi etsintä ja mentiin syömään.

- Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Kroppa koetuksella

S:  Oon ollut vähän kipeenä. Ubudissa taisi jo tokana päivänä tulla ihan ihmeellinen kurkkukipu. Tiettekö just sellanen kuiva ja kutiseva, johon ei auta yskiminen ja rykiminen sitten millään. Sellanen, että kuulostat siltä että yrität ahkerasti ulostaa sisäelimesi suun kautta pihalle. Öisin meinaa hieman hermot palaa tähän touhuun. Haluaisin niin kovasti vain nukkua. Onneks Jenni nukkuu ku tukki niin en ainakaan kovin pahasti sen unia oo häiriköinyt. Naureskeltiin Jennin kans että mun kroppa on vissiin sitä mieltä, että öiset 24 astetta lämmintä on liian viilee ja pitää tulla kipeeks. En nauti.

Sen lisäksi muhun pasahti aurinkoihottumaa käsivarsiin ja toiseen reiteen aika mukavasti. Kutittaa niin maan pirusti ja Jennillä on varmaan ollu kestämistä ku raavin ja marmatan illat läpeensä :D Onneks pahin on jo ohi ja tääki oli ihan odotettavissa, kun Suomessakin mulle aina tulee vähän ihottumaa alkukesästä.

Ei tässä vielä kaikki. Me ollaan vältytty surullisen kuuluisalta Balibellyltä (eli suomeks ripulilta), mut joku ihme mahavamma muhun iski. Mahaan vaan sattu sillain vihlovasti ihan törkeesti aina välillä. En totellut Jenniä (ois pitäny, tästä lähtien tottelen) vaan googlasin oireet. Diagnosoin itselleni sitten vatsakalvontulehduksen, mahahaavan ja about kaikkien sisäelimieni puhkeemisen. Sovittiin, että jos ei seuraavaan päivään mennes oo helpottanu niin sit mennään sairaalaan. No sithän mulle nousi kuumekin ja oksensin pari kertaa yöllä. Jenni oli suomalaiseen lääkäriin yhteydessä ja mäkin äitille tekstasin ja vastaukset oli, että ruokamyrkytykseltä kuulostaa, vaikka kova mahakipu olikin mulle ihan uutta. Lääkäri sanoi saman mitä mekin oltiin mietitty: jos jotain rikki olisi niin sen tietäisi, kävellessä sattuisi ja yskiessä viimeistään. Mä oon tota yskimistä ny kyllä harrastanu oikein antaumuksella eikä se missään tunnu.

Kuume laski yön aikana ja seuraavan päivän maha vihloi vielä sen verran, että pysyin sängyssä. Vihloo nyt kolmantenakin päivänä välillä vähän, mutta nyt oon jo uskaltanut lähteä liikkeelle ja koska muita oireita ei ole, niin eiköhän tämä tästä. Maha on vaan kovin koetuksella täällä niin ehkä siksi tämä kipu kestää näin kauan. Jennin kaverit myös puhu stressivatsasta ja oonkin miettinyt, että olisko tää nyt vaan monen eri tekijän summa.

Onneks ollaan kauan reissussa niin ei haittaa jos menee pari päivää vähän harakoille. Ollaan nyt siis oltu taas Canggussa ja tarkotus oli tutkia tätä paikkaa vähä eri mestoilta käsin, mutta tää menikin nyt lähinnä hotellin tutkimiseks. Onneks meillä on hotellilla katolla uima-allas. Varattiin tästä yks lisäyö, että nähdään varmasti et mun olo paranee niin, että päästään tästä jatkaan Gili Airille. Tarkotus oli jo huomenna mennä, mutta se laivamatka ei ihan vielä houkuta. Harmittaahan tää tietysti, koska jo tän päivän pienen tutkimisen jälkeen oon sitä mieltä, että tykkään tästä osasta Canggua enemmän kun siitä ekasta, missä oltiin. Mut ei auta itku markkinoilla, sillon pitää levätä kun kroppa temppuilee.

Kuvat on Ubudista, käytiin yksi aamu hieman käppäilemässä kuuluisalla Campuhan Ridge Walkilla.

-Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Ubud Monkey Forest

J: Turistipaikkojen lisäksi me Sofian kanssa halutaan vältellä kaikenmaailman eläintarhoja ja muita eläimiä hyväksikäyttäviä aktiviteetteja. Jotenkin oltiin ajateltu, että Ubudin apinametsä olis vähän erilainen paikka ja siellä olisi kiva vierailla hyvällä omallatunnolla. Kyllä sielläkin kuitenkin tuli vähän surku. Tuntu, että ne apinat on jotenkin aivan vieraantuneita oikeasta luonnosta vaikka luonnossa vapaana siellä elivätkin. Turistit kuitenkin ovat saaneet aikaan sen, että apinat ei enää osaa pelätä ihmisiä ja ovat tottuneita siihen, että ihmisiltä saa ruokaa. Siellä sai ostaa esimerkiksi banaaneja ja syöttää näitä apinoita. Mun paitaan kävi jo yksi apina kiinni kun kuvitteli, että kaivan ruokaa repusta! Apinat varastaakin tuolla kaiken ruoan, minkä vaan havaitsevat. Ei ollu kovin kivaa kattella apinaa juomassa esimerkiksi kokista rikkinäisestä metallitölkistä.

Mutta toisaalta täytyy ajatella myös sitä, miten tärkeä tuokin apinametsä on balilaisten taloudelle. Bali on todella köyhä paikka ja kaikki turistimestat on balilaisille elintärkeitä. Apinametsällä on myös sprituaalista merkitystä paikallisille. Tosin se spirituaalisuus ei nyt oikein tullut esiin koska paikka kuhisi turisteja.

Kaikesta huolimatta apinametsä oli kyllä aivan huikean kaunis paikka! Ihan mieletöntä luontoa ja "viidakkoa".

- Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Ubudin riisipellot

S: Tänään noustiin 6:30 ja lähdettiin tutkimaan riisipeltoja, joista Ubud on tunnettu. Me päätettiin pikaisen googlettelun jälkeen skipata Ubudin tunnetuimmat pellot ihan vaan siks, kun siellä on niin paljon turisteja. Varmasti olisivat olleet aivan upeita, mutta me päätettiin mennä vähän pienemmille pelloille tähän lähettyville. Netti kertoi, että kyseinen reitti peltojen keskellä on noin kolme kilometriä, mutta me onnistuttiin eksymään (paska kartta) ja pituutta tuli varmasti enemmän.

Pellot oli aika karun näköisiä vesialtaita tähän aikaan vuodesta, mutta siitä huolimatta oli nättiä. Paikalliset tulivat tuollakin ohi skoottereillaan vaikka polku oli paikoiteillen hyvinkin kapea. Iloisesti huusivat lähes kaikki huomenet meille! Aivan ihanaa porukkaa täällä. Polun varrella oli kaikenlaisia myyntikojuja, joista suurin osa oli tuohon aikaan vielä kiinni - me oltiinkin aika lailla ainoat turistit liikkeellä, päivällä väkeä on varmasti enemmän. Ihania maalauksia myytiin myös, harmi kun sellaisen kuljettaminen rinkassa on hieman haastavaa.

Mukava aamukäppäily. Itse riisipelloista ei oikein saanut kivoja kuvia, mutta muuten tosiaan maisemat miellytti.

- Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Surffikurssi Canggussa

S: Meidän Balin osuus alkoi neljän päivän mittaisella Mojosurfin surffikurssilla Canggussa. Lentojen myöhästymisen takia missattiin eka päivä, eli meille jäi jäljelle kolme kokonaista päivää. Jokainen päivä sisälsi aamupalan, parin tunnin mittaisen surffitunnin ja sen jälkeen sai hengata miten lystäsi; lounaalle ja päivälliselle yleensä kerättiin jonkinlainen porukka kasaan, johon halukkaat saivat liittyä tai olla liittymättä.

Mä jännitin tätä kurssia tosi paljon etukäteen. Jännitin niin surffaamista kuin ylipäänsä kurssin sosiaalisuutta. Tää tuli niin äkkiä ja heti reissun alussa, ettei kunnolla ole vielä muutenkaan sisäistänyt reissaamista eikä oikein kielikään suju vielä, kun ei sitä ole tullut tarvittua kauheasti.

ryhti ja rusketus 6/5

Surffaamista jännitin ihan turhaan. Se oli hauskaa ja ohjaajat aivan ihania. Erityismaininta eräälle miehelle, joka otti mut ja Jennin hoiviinsa, kun huomasi että meitä vähän jännittää ja ollaan epävarmoja. Joka päivä mentiin sitten hänen kanssaan ja kehitystä kyllä tapahtui! Pelot katosi ja ilo tuli tilalle. Miehen ohjeet jää kaikumaan vielä moneksi päiväksi päähän (ihanalla baliaksentilla look forward, bend your knees, relaaax, are you ok). Tänään vikana iltana hän vielä tuli erikseen juttelemaan meille hotellilla ja kehui meitä ja toivotti hyvää jatkoa. Balilaiset on niin symppiksiä! Surffaamista on pakko kokeilla joskus vielä uudestaan. En tiedä tuleeko tällä reissulla, mutta joskus elämässä kuitenkin. Siltikin sanoisin, että on se lumilauta enemmän tämän tytön lauta, mutta surffilauta hyvä kakkonen.

Sosialisointiakin pelkäsin turhaan. Olen täälläkin se hiljainen kuuntelija ihan niinkuin Suomessakin, mutta eipä se kai haittaa. Yhtenä iltana kyllä meinas ottaa surku vallan, koska oon vähän kyllästynytkin tähän rooliini, mutta sitäpä ei nyt voi kukaan muu muuttaa kuin minä. Tää kurssi ei oo kuitenkaan ollut sillain pakkopullaa ton sosiaalisuuden kannalta, vaan ihan hyvin on voinut maata omassa huoneessa omissa oloissa. Kai siitä jotkut ajatteli oudosti, mutta ihan sama, oli mahdollista kuitenkin toimia niin.

Totesin nyt kuitenkin kurssin aikana, että ehkä tällänen yötä päivää kestävä leiri ei ihan oo se mun juttu kuitenkaan. Vaikka omassa rauhassa saikin halutessaan olla, niin silti oli vähän sellainen olo, että pitäisi jaksaa mennä joka paikkaan muiden kanssa. Musta myös tuntuu, että tää ajotus vaikutti tähän tunteeseen. Varmasti olisi ollut innokkaampi olo, jos kurssi olisi ollut vasta meidän Balin osuuden loppupuolella, kun ollaan jo vähän päästy reissun ja rentouden makuun. Nyt pasahdettiin tänne yli 24 tuntisen lentorupeeman jälkeen myöhään illalla väsyneinä ja nälkäisinä.

Surffaamisen saloja tuli kuitenkin aukaistua ja muutaman tyypin kanssa juteltua mukavia juttuja! Kiinnitettiin huomiota siihen, että tosi moni täällä on yksin reissaamassa. Sellaisille tällanen kurssi on varmasti aivan mahtava.

Ei tämä kuitenkaan ollut rahan- eikä ajanhukkaa, vaan upea kokemus! Balilaisten ihmisten ystävällisyys ja rento meininki tuli tutuksi. Varsin hyvä esimerkki oli meidän kuvaaja, joka oli ihan sekopää - hyvällä tavalla :D Hänelle sai kyllä nauraa. Varsinkin kun kerrottiin, että Suomessa on talvisin -20 astetta pakkasta.

Canggu on myös paikkana ihana, tulemme tänne viikon päästä muutamaksi yöksi vielä tutkimaan paikkoja. Nyt kuitenkin huomenna sanotaan heipat Mojon sakille ja lähetään Ubudiin joogaan ja hengaan.

- Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: TERVE!

S: MOI! Jennikin sanoo moi.

Täällä maataan Balilla surffimestan hotellihuoneessa hiestä märkänä ja jalat hiekassa. Nyt on kunnolla toimiva wifi käytössä, niin pystyy kirjotteleen ihan suoraan tänne Bloggeriin.

Me saavuttiin Balille eilen illalla ja hetkellisen epätoivon jälkeen löydettiin meidän taksikuski muiden miljoonien kylttiä heiluttelevien tyyppien seasta. Sen voin heti sanoa, että Balille tullessa kantsii kyllä vissiin hankkia etukäteen kyyti hotellille. Onneks meillä se kuulu pakettiin. En tiedä, mikä täällä on taksikulttuuri, mutta ainakin ne kuskit kaupitteli itseään kovin ahkerasti ja mainostivat olevansa luotettavia, mikä kyllä antaa heti sen olotilan, että kaikkea ja kaikkia pitäisi epäillä :D

Meidän matka Pekingistä tänne oli kyllä melkonen työmaa. Mentiin kentälle ihan liian aikasin, koska ei vaan yksinkertaisesti jaksettu enää kierrellä kaupungissa. Molemmat oli nukkunut monet yöt jo huonosti ja koko kaupunki alkoi vähän ehkä tympimään. Kentällä tuntien hengailun jälkeen selvisi, että meidän eka lento on myöhässä, joten meidän Kuala Lumpurin tunnin vaihto ei onnistu, vaan sinne tuli monen tunnin vaihto ja siitä syystä oltiin Balilla vasta illalla yli kuusi tuntia myöhempään mitä piti. Ei oltu nukuttu yli 24 tuntiin kunnolla. Ei syöty eikä juotu ja Balilla huomattiin, että lähikauppa oli jo kiinni. Aika heikkoina mentiin sitten unille ja herätys soi 6:30 aamupalalle. Kyllä tämä tästä!

Me ollaan Mojosurfin campilla. Tähän kuuluu aamupäivällä yks parin tunnin surffikeikka ja sitte voi hengailla miten lystää. Tänään oltiin ekaa kertaa kokeilemassa surffaamista ja se oli ihan hauskaa! Pelotti ja vaikeaa siitä teki vielä sekin, että oli tosiaan kamala väsy ja heikohko olo vielä matkustamisesta. Suolavesi poltti silmiä ja kurkkua, mutta se onnentunne kun edes joten kuten pääsi vähän nousemaan laudan päällä! Aluksi tuntui siltä, ettei siitä mitään tule, mutta hyvä ohjaaja sai aikaseksi sen, että uskallus yrittää parani. Huomenna hieman virkeämpänä toivottovasti sujuu vielä paremmmin! Ja jaksaa kauemmin, nyt mentiin lepäilemään suht aikasin.

Illan plääninä oli kai tilata porukalla jotain pizzaa ja hengailla. Nyt lepäillään ja yritetään käsittää tätä kuumuutta :D Ainiin, meidän suihkun seinässä on ikkuna suoraan sängylle. Meillä on selkeät säännöt, että toinen istuu sängyllä selkä siihen suuntaan, jotta toinen sais suihkia menemään rauhassa.

Pekingistä on tulossa kyllä postauksia, mutta nyt hieman jälkijunassa! Ja kun saadaan kameran kuvat koneelle. Siellä tosiaan oli wifi hieman vaihtelevasti toimiva ja Blogger kielletty eikä sitten viitsitty hankkia mitään erillisiä ohjelmia tietokoneeseen, koska se wifi tosiaan ei aina oikein toiminut.

Nyt ei tuu tätä juttua enempää kun aivot on ihan tukossa.

Elossa ollaan! Enemmän juttua snäpeissä jennijuuliahau ja sossupossu  sekä instassa jennijuuliahau ja ssofiakristiinaa.

-Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Reitti ja tilannekatsaus

S: Jenni läimäs tossa muutama päivä sitten vikan kohteen esille ja nyt tiedättekin meidän reitin kokonaisuudessaan! Naurattaa välillä, kun vertailee tätä siihen meidän ihan ensimmäiseen raakaversioon. Siellä oli Kapkaupunkia, Intiaa, Japania, Siperianjunakin jossain vaiheessa, Indonesian pikkusaaria enemmänkin, Madagaskar tais olla kans ja tietty Pohjois-Amerikka kuulu myös. Pikkuhiljaa sieltä sit karsiutu kohteita kun tajuttiin ajan rajallisuus. Mut Kilroylle marssittiin tän suunnitelman kanssa, joten aika kauan on nykynen plääni ollut mielessä. Voin puhua kummankin puolesta, kun sanon että ollaan tähän tosi tyytyväisiä. Aika perus maailmanympärireissuhan tuo on, mut siitä huolimatta se on meidän itse tekemä ja suunnittelema. Meillä on (toivottavasti) aikaa elämässä reissata vielä vaikka missä - ei kaikkea ole mahdollista ja järkevääkään kerralla kokea. Aika paljon asioita on kerennyt varmistua ekojen postauksien julkasemisen jälkeen. Pakkokin tietysti, koska kohtahan me jo lähdetään. Voisinkin vähän kertoilla joka kohteen kohdalta, että missä tällä hetkellä mennään.

Peking  (linkki, huomaa jatkossakin) on aika selkeä jo - onhan se eka kohde. Majotukseen kyseltiin vinkkejä Facebookin Seikkailijattaret-ryhmästä, ja ihan sieltä tulleiden suositusten mukaan varattiin unipaikka meille. Tiedetään, mitä Pekingissä halutaan nähdä ja muuten vaan hengataan ja ihmetellään vierasta kulttuuria. Pekingissä tulee varmaan vähän sellanen "häh, nytkö tää seikkailu jo alko" -olo. 

Balin seikkailu alkaa viiden päivän surffikoululla. Kääk. Ollaan päätetty ettei hankita mitään majotuksia etukäteen, koska tosi moni on sanonut ettei kannata. Ei myöskään osata etukäteen sanoa halutaanko jäädä Cangguun vielä kurssin loputtua vai halutaanko heti lähteä tutkimaan muita paikkoja. Käydään ainakin Ubudissa ja Gilin saarista varmaan Air on se meidän paikka. Mä en henkilökohtasesti ehkä halua Kutalle, mutta en nyt muista mitä Jenni siitä ajatteli. Jos se haluaa käydä sen tsekkaamassa, niin kyllä se mulle käy silti. Aika sillain fiilispohjalta aiotaan tää Bali siis vallottaa. Ollaan siellä about kolme viikkoa, viikko sitten hankittiinkin lentoliput Ausseja kohti.

Aussit on päätetty jättää tosi auki. Ollaan tutkittu, mitä siellä on bussireitin varrella, mutta that's it. Mennään, tutkitaan ja suunnitellaan lennosta. Ootan tätä vapautta ehkä eniten. Tosi jännää vaan mennä ja päättää tyyliin vasta jokaisena aamuna, että mitä sinä päivänä tehdään.

Uusi-Seelanti alkaa olla suht selkee. Ollaan tutkittu mahdollisia road trip -reittejä ja jonkinnäköstä suunnitelmaa väsätty sen pohjalta. Kuitenkaan liian tarkkaan tätäkään ei oo järkevää miettiä, koska tosi paljon riippuu säästä. Jos eteläsaarella on liian kylmä niin ei me siellä sitten väkisin hengata. Katsotaan paikan päällä. Muutenkin aika paljon riippuu siitä, miltä se campervanilla ajaminen tuntuu; jaksaako vetää pidempiäkin pätkiä putkeen vai mennäänkö vaan pikkupätkiä kerrallaan. Ainakin käydään tsekkaamassa Mt. Cookin vuori-järvi-postikorttimaisemat, Wanakassa on sohvilla varustettu leffateatteri jossa olis siisti käydä, jossain pitää käydä pinguja kattelemassa, Tongariroon mennään tutkiin Taru Sormusten Herra -maisemia ja ehkä tehdään Tongariro Alpine Crossing -päivävaellus, Rotoruaan mennään tutkiin maorikulttuuria ja muta-altaita, Matamassa Hobittila täytyy koluta sekä Waitomoon mennään kiiltomatotippukiviluolaan, jota mä odotan ihan uskomattoman paljon! Nää on ne pakolliset, mutta onhan siellä vaikka ja mitä muutakin nähtävää!

Buenos Airesis ollaan tosiaan tosi pikavisiitillä, joten sitä ei suunnitella. Hankitaan joku yöpaikka kyl etukäteen, koska sen lentorupeeman jälkeen ei huvita alkaa rinkan kans ettiin majapaikkaa.

Cuscossa ei myöskää mitää ihmeellistä enää oo suunniteltava. Pieni paniikki on päällä sen ilman kans ku tosiaan se paikka on semikorkeella. Mut eiköhän me siitä selvitä, kun muutkin on selvinnyt. Jotain majotusta tarvitaan viel pariks yöks sinne mut sitä nyt kerkiää katseleen.

Havannaan tosiaan on majotus hankittu ja oon tästä tosi innoissani, kun en eka ois uskonut et kotimajotukseen päädytään! Muuten mennään jälleen fiilispohjalla et mitä kaikkee tehään ja tutkitaan.

Cusco ja Havanna oli ihan täysin Jennin ideoita, mut se on saanut sen innostuksesta noita kohteita kohtaan tartutettua tosi hyvin myös muhun. Oon aivan varma, että Jenni tirauttaa parit onnenkyyneleet viimestään Machu Picchulla :D Sillon varmasti tuntuu ihan voittamattomalta: ollaan toteutettu jo vaikka mitä unelmia ja edessäkin on vielä nähtävää! Muuten en enää osaa sanoo, että mitkä kohteet on ollut kumman ideoita. Ollaan varmaan aika selkeesti oltu kumpikin sitä mieltä, että noissa halutaan käydä. 

Sellanen olis suunnitelma. Tuleeko jotain kysyttävää mieleen? Mistä haluisitte kuulla lisää? 

- Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Bali

S: Kellekään ei varmaan ole yllätys, että Bali on yksi meidän kohteista. Se oli aivan itsestään selvä valinta eikä sitä sen enempää pohdittu. Bali vaan kuuluu tälläsille reissuille, ja onhan siellä nyt ainakin kerran elämässä pakko käydä.

Me ei mennä Balille riehumaan, vaan halutaan kokeilla surffaamista, joogailla ja höntsäillä. Harkinnassa on joku viikon surffikoulu, koska ei olla kumpikaan koskaan kyseistä lajia kokeilleet. Se olis tosi siistiä, kun oikeesti pääsis jyvälle surffaamisen saloihin ja samalla tutustuis uusiin, omanikäsiin tyyppeihin, joista osa saattas olla jopa jatkamassa omaa reissuaan samaan suuntaan kun me! Vähänkö olis parasta. Toisaalta ollaan vähän mietitty, että onkohan viikon surffaus vähän turhan hurjaa. Tylsää maksaa viikon koulusta jos kunto/kiinnostus/jaksaminen loppuu kahden päivän jälkeen. Tätä nyt kuitenkin harkitaan.

Sen lisäksi halutaan rentoutua ja joogailla. Mielikuvissa on tää perus rannalla aamuauringon noustessa horisontin takaa. Faktahan on se, että ei olla mitää joogaajia että kaunis mielikuva saattaa oikeesti sisältää vaan kirosanoja ja ähinää. Pakko sitä on silti kokeilla.

Luin jostain, että Balilla ois sellasia "hiljentymis"paikkoja. Paikkoja, joissa siis just joogaillaan sun muuta ja siellä ei saa puhua kun ehkä kuiskaamalla tiettyinä aikoina. Tää saattas olla tosi mielenkiintonen kokemus! Tosin ehkä mieluummin yksin matkustaes, koska näen ja kuulen jo mielessäni sen ku me kaks ollaan jossain hiljentymisrituaalis ja satutaan vilkaseen toisiimme ja purskahdetaan jäätävään räkänauruun. Ei oisi muille hiljentyjille kivaa sellanen.

Riisipelloilla on kans pakko käydä! Ja ihanihan pakko on huristella ees kerran skootterilla tai jollain. Tosin sillon meijät ryöstetään. Ollaan todettu tää jo faktaks. Jossain saarella Jenni halus kans käydä, mutta ei vielä tiedetä siitä mitään :D

Tämmöstä olisi mielessä näin alustavasti Balin suhteen. Saatiin juuri sopivasti Jekun synttäreiksi (onnea muru! <3) Kilroyn tarjous sähköpostiin ja nyt kyllä lähtee pyörät pyörimään! Tuleva viikonloppu tulee siis sisältään reissua, reissua ja reissua.

Kuvat: Pinterest

-Sofia