MAAILMAN YMPÄRI: Yhteenveto Etelä-Amerikasta

S&J: Meidän Etelä-Amerikan valloitus koostui Buenos Airesista ja Cuscosta. Ja lentokoneessa istumisesta. On taas aika kertoa rahanmenosta. Kuvat ovat meidän vikan Cusco-päivän retkeltä: käytiin katselemassa kuinka paikalliset värjäävät kankaita luonnon antimilla ja sen lisäksi vierailtiin Morayn arkeologisella alueella ja Maras-suolakaivoksilla.

Etelä-Amerikassa rahaa paloi viikon aikana seuraavasti:

suusta alas 82,6e
taksit 26,7e
aktiviteetit ja pääsymaksut 104,3e
kortit ja tuliaiset 50,1e

Yhteensä siis reilu 260e/lärvi. Summasta puuttuu kaikki majoitukset ja retki Machu Picchulle, koska ne maksettiin etukäteen Kilroylle.

Nyt Kuubaan!

- Sofia ja Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Machu Picchu

J: Torstaiaamuna kello herätti liian aikasin mutta se ei paljo haitannut kun tiesi mitä on tulossa! Olin niin innoissani koko matkan Machu Picchulle. Mä hehkutin Machu Picchua jo paljon ennen meidän koko reissua maailmalle ja olin niin onnellinen ku sinne vihdoin pääsin. Opas katsoi vähän hämmentyneenä kun multa pääsi pieni onnen itku siinä kun noi maisemat avautu eteen.

Machu Picchu on siis vanha inkakylä Perun vuoristossa Andeilla. Se on rakennettu 1400-luvulla ja inkat joutuivat hylkäämään kylän reilu sata vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen. Mun mielestä on ihan järjettömän tuntusta, että tuo inkakaupunki on löydetty ulkomaalaisen toimesta vasta vuonna 1911. Tosi myöhään! Toisaalta, onhan se aika nätisti vuoriston kätköissä. Kyllähän sitä puhutaan, että siellä olisi muitakin ulkomaalaisia käynyt ennen tuota vuotta 1911 mutta tuolloin se tuli suuren yleisön tietoisuuteen. Machu Picchun historia on ihan mielettömän mielenkiintoinen ja monimutkaisempi ku mitä tässä nyt kirjoitin mutta lyhykäisyydessään historia menee noin.

Matka Machu Picchulle alkoi ensin noin puolentoista tunnin pikkubussimatkalla, sen jälkeen istuttiin junassa upeissa maisemissa 1h 45 min ja sitten otettiin vielä yksi bussi, joka ajeli meidät hurjia vuoristoteitä (edes Uudessa-Seelannissa ei ollut noin hurjaa) ylös Machu Picchulle. Matka kesti siis melko kauan mutta kyllä se sen arvoista oli.

Meidän matka Machu Picchulle oli matkailuyrityksen, G Adventuresin, kautta. He hakivat meidät aamulla hotellilta, saattoivat meidät oikeaan junaan ja bussiin ja sama homma takaisin tullessa. Itse ei tarvinnut paljon ajatella. Lisäksi meillä oli opas Machu Picchulla ja yllätyttiin kun tajuttiin, että kierroksella ei ole ketään muita meidän lisäksi. Saatiin siis ihan oma opas. Ja vieläpä tosi hyvä opas! Häntä jaksoi kuunnella ja puhui juuri sopivasti eikä yhtään liikaa. Vähän oli ehkä vaikea välillä ymmärtää espanja-aksenttista englantia mutta pääasiat tuli kyllä selväksi. Opastetun kierroksen jälkeen meillä oli muutama tunti omaa aikaa kierrellä. Siellä olisi voinut lähteä kipuamaan vähän kauemmaksi katsomaan muutamaa tärkeää kohdetta Machu Picchulla mutta mulla oli hieman heikko happi ja sydän sykytteli miten halusi niin sen vuoksi ei uskallettu lähteä kiipeämään. Omalla ajalla käytiin hakemassa passiin leimat! Passi alkaa näyttää aika kivalta ku se on leimoja täynnä.

Mulle tää oli koko reissun kohokohta! Oon aika kauan haaveillut pääseväni käymään tuolla ja tuntuu niin oudolta, että taas on yksi haave matkailun suhteen täytettynä. Mitäs seuraavaksi?

- Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Peru, Cusco

S: Cusco on aivan mahtava! Jostain syystä tää nousi meidän kummankin lempparilistalla aika korkeelle. Cusco sijaitsee vuoristossa 3400 metrin korkeudessa. Näin korkeella ilma on aika paljon ohuempaa ja sen kyllä huomaa. Pienikin ylämäkikävely alkaa hengästyttämään ja välillä sydän läpättelee omiansa. Ekana päivänä pyörrytti silloin tällöin. Näihin lieviin vuoristotaudin oireisiin on täällä lääkkeenä kokalehdet. Niistä tehdään teetä ja kokakarkkeja, joiden sanotaan auttavan. Me ollaan teetä pariin kertaan juotu ja karkkejakin imeskelty, mutta en nyt tiedä onko niistä oikeasti apua. Toisaalta paikalliset käyttävät niitä itsekin, joten eiköhän asiassa jotain perää ole. Kyseessä on siis sama kasvi, mistä tehdään kokaiiniakin mutta kokateellä ja -karkeilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä :D

Mulla ei oo ollut mitenkään suuria oireita. Kävely toki hengästyttää ja tekee mieli mennä hitaammin ja pysähdellä. Sen huomasin, että jos haukottelee syvään ja pitkään niin sen jälkeen on hetken aikaa vaikea saada tarpeeksi happea. Mahalteen nukkuminen ei myöskään ole se järkevin ja viisain ratkaisu. Jennillä on ilmeisesti ollut vähän vaikeampaa välillä, mutta kuitenkin tilanne hallinnassa. Jenni tosin googlasi asiaa etukäteen hirmuisesti ja oli ihan paniikissa etukäteen, mä taas en oo kertaakaan googlannu asiasta mitään. Jenni kertoo sit jos oireet alkaa oleen epäilyttäviä :D

Ohuesta ilmasta huolimatta ollaan tehty täällä aika paljon kaikkea. Käytiin kaupunkikierroksella, jonka aikana tutustuttiin keskustan hienoihin rakennuksiin ja kiivettiin ylemmäs vuoristoon ihmettelemään inkojen rakennuksia. Kierros ei ehkä ollut ihan sitä, mitä kuviteltiin, vaan mentiin jonossa kuulokkeet korvilla ja kuunneltiin oppaan puhetta. Me kun luultiin, että ajellaan pitkin kaupunkia bussilla ja nähtäisiin sillä tavalla paikkoja. No, tiedetäänpähän nyt millaisia rakennuksia inkat on tehnyt! Yksi upein niistä on tietysti Machu Picchu, missä käytiin eilen. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin. Huomenna mennään tutkimaan suolakaivoksia.

Tänään kierreltiin turistikojuilla. Täällä on ihan hirmuisesti pieniä, söpöjä ja värikkäitä kojuja, joita vanhat mummelit ylläpitää. Oli vaikea olla hamstraamatta kaikkea söpöä pikkukrääsää. Jotain kuitenkin ostettiin ;) Täällä on myös katujen varrella värikkäisiin kansallispukuihin (?) pukeutuneita naisia alpakka- tai laamavauvojen (en tiedä oikeaa termiä). Heistä voi ottaa valokuvia rahaa vastaan. Meitä kumpaakin vähän säälitti pikkuiset alpakat, kun ne joutui olemaan kuumassa ja roikkuivat naisten käsivarsilla vähän miten sattui. Napattiin yksistä tyypeistä kuitenkin kuvat ja annettiin palkaksi rahaa sen verran, kun netissä kehotettiin. Toinen naisista nyrpeänä totesi, että aika vähän ja annettiin sitten tuplana lisää, mutta vieläkään ei irronnut hymyä. Oltiin aika hämmentyneitä tästä, koska ei edes itse haluttu kuvaan ja oikeasti annoimme enemmän rahaa kuin kehotus oli. Onkohan paikallisista tullut ahneita. Inhotti myös se, että mun syliin oltiin lykkäämässä toista alpakkaa väkisin. En tosiaankaan halunnut sitä syliini ottaa, vaikka se supersöpö olikin. Oli sen verran ronskit otteet käytössä.

Tuossa tilanteessa vaatetus on ihan turistien houkuttelua varten, mutta kyllä samanlaiset värikkäät vaatekerrat kuuluvat täällä oikeasti kulttuuriin. Eilen ajelimme maaseudulla paljonkin, ja siellä vanhat naiset olivat samanlaisissa värikkäissä vaatteissa.

Marsujen syöminen kuuluu täällä myös kulttuuriin. Haluttaisiin maistaa, mutta ne tuodaan kokonaisia pöytään. Eihän sellaista raaski syödä, kun muodosta tajuaa selkeästi, että se on joskus ollut söpö marsu :D Alpakka ja laama on myös paikallista ruokaa ja alpakkaa aiotaan tänään illalla mennä syömään. Onhan nekin söpöjä, mutta sitä ei tajua kun liha on mössönä.

- Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Reitti ja tilannekatsaus

S: Jenni läimäs tossa muutama päivä sitten vikan kohteen esille ja nyt tiedättekin meidän reitin kokonaisuudessaan! Naurattaa välillä, kun vertailee tätä siihen meidän ihan ensimmäiseen raakaversioon. Siellä oli Kapkaupunkia, Intiaa, Japania, Siperianjunakin jossain vaiheessa, Indonesian pikkusaaria enemmänkin, Madagaskar tais olla kans ja tietty Pohjois-Amerikka kuulu myös. Pikkuhiljaa sieltä sit karsiutu kohteita kun tajuttiin ajan rajallisuus. Mut Kilroylle marssittiin tän suunnitelman kanssa, joten aika kauan on nykynen plääni ollut mielessä. Voin puhua kummankin puolesta, kun sanon että ollaan tähän tosi tyytyväisiä. Aika perus maailmanympärireissuhan tuo on, mut siitä huolimatta se on meidän itse tekemä ja suunnittelema. Meillä on (toivottavasti) aikaa elämässä reissata vielä vaikka missä - ei kaikkea ole mahdollista ja järkevääkään kerralla kokea. Aika paljon asioita on kerennyt varmistua ekojen postauksien julkasemisen jälkeen. Pakkokin tietysti, koska kohtahan me jo lähdetään. Voisinkin vähän kertoilla joka kohteen kohdalta, että missä tällä hetkellä mennään.

Peking  (linkki, huomaa jatkossakin) on aika selkeä jo - onhan se eka kohde. Majotukseen kyseltiin vinkkejä Facebookin Seikkailijattaret-ryhmästä, ja ihan sieltä tulleiden suositusten mukaan varattiin unipaikka meille. Tiedetään, mitä Pekingissä halutaan nähdä ja muuten vaan hengataan ja ihmetellään vierasta kulttuuria. Pekingissä tulee varmaan vähän sellanen "häh, nytkö tää seikkailu jo alko" -olo. 

Balin seikkailu alkaa viiden päivän surffikoululla. Kääk. Ollaan päätetty ettei hankita mitään majotuksia etukäteen, koska tosi moni on sanonut ettei kannata. Ei myöskään osata etukäteen sanoa halutaanko jäädä Cangguun vielä kurssin loputtua vai halutaanko heti lähteä tutkimaan muita paikkoja. Käydään ainakin Ubudissa ja Gilin saarista varmaan Air on se meidän paikka. Mä en henkilökohtasesti ehkä halua Kutalle, mutta en nyt muista mitä Jenni siitä ajatteli. Jos se haluaa käydä sen tsekkaamassa, niin kyllä se mulle käy silti. Aika sillain fiilispohjalta aiotaan tää Bali siis vallottaa. Ollaan siellä about kolme viikkoa, viikko sitten hankittiinkin lentoliput Ausseja kohti.

Aussit on päätetty jättää tosi auki. Ollaan tutkittu, mitä siellä on bussireitin varrella, mutta that's it. Mennään, tutkitaan ja suunnitellaan lennosta. Ootan tätä vapautta ehkä eniten. Tosi jännää vaan mennä ja päättää tyyliin vasta jokaisena aamuna, että mitä sinä päivänä tehdään.

Uusi-Seelanti alkaa olla suht selkee. Ollaan tutkittu mahdollisia road trip -reittejä ja jonkinnäköstä suunnitelmaa väsätty sen pohjalta. Kuitenkaan liian tarkkaan tätäkään ei oo järkevää miettiä, koska tosi paljon riippuu säästä. Jos eteläsaarella on liian kylmä niin ei me siellä sitten väkisin hengata. Katsotaan paikan päällä. Muutenkin aika paljon riippuu siitä, miltä se campervanilla ajaminen tuntuu; jaksaako vetää pidempiäkin pätkiä putkeen vai mennäänkö vaan pikkupätkiä kerrallaan. Ainakin käydään tsekkaamassa Mt. Cookin vuori-järvi-postikorttimaisemat, Wanakassa on sohvilla varustettu leffateatteri jossa olis siisti käydä, jossain pitää käydä pinguja kattelemassa, Tongariroon mennään tutkiin Taru Sormusten Herra -maisemia ja ehkä tehdään Tongariro Alpine Crossing -päivävaellus, Rotoruaan mennään tutkiin maorikulttuuria ja muta-altaita, Matamassa Hobittila täytyy koluta sekä Waitomoon mennään kiiltomatotippukiviluolaan, jota mä odotan ihan uskomattoman paljon! Nää on ne pakolliset, mutta onhan siellä vaikka ja mitä muutakin nähtävää!

Buenos Airesis ollaan tosiaan tosi pikavisiitillä, joten sitä ei suunnitella. Hankitaan joku yöpaikka kyl etukäteen, koska sen lentorupeeman jälkeen ei huvita alkaa rinkan kans ettiin majapaikkaa.

Cuscossa ei myöskää mitää ihmeellistä enää oo suunniteltava. Pieni paniikki on päällä sen ilman kans ku tosiaan se paikka on semikorkeella. Mut eiköhän me siitä selvitä, kun muutkin on selvinnyt. Jotain majotusta tarvitaan viel pariks yöks sinne mut sitä nyt kerkiää katseleen.

Havannaan tosiaan on majotus hankittu ja oon tästä tosi innoissani, kun en eka ois uskonut et kotimajotukseen päädytään! Muuten mennään jälleen fiilispohjalla et mitä kaikkee tehään ja tutkitaan.

Cusco ja Havanna oli ihan täysin Jennin ideoita, mut se on saanut sen innostuksesta noita kohteita kohtaan tartutettua tosi hyvin myös muhun. Oon aivan varma, että Jenni tirauttaa parit onnenkyyneleet viimestään Machu Picchulla :D Sillon varmasti tuntuu ihan voittamattomalta: ollaan toteutettu jo vaikka mitä unelmia ja edessäkin on vielä nähtävää! Muuten en enää osaa sanoo, että mitkä kohteet on ollut kumman ideoita. Ollaan varmaan aika selkeesti oltu kumpikin sitä mieltä, että noissa halutaan käydä. 

Sellanen olis suunnitelma. Tuleeko jotain kysyttävää mieleen? Mistä haluisitte kuulla lisää? 

- Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Etelä-Amerikka

J: Uudesta-Seelannista meidän matka jatkuu kohti Etelä-Amerikkaa. Meillä on parin yön välipysähdys Buenos Airesissa Argentiinassa ennen kuin jatketaan matkaa Peruun ja siellä sitten Cuscoon. Puhun varmasti meidän molempien puolesta kun sanon, että Buenos Aires on tuttu vaan nimeltään. Joo, siellä on jotain hienoja värikkäitä taloja ja joku tunnettu obeliski mutta tähän ne tiedot tuosta paikasta sitten jääkin. Mut ei se mitään, me selvitellään ja tutustutaan. Tää onki yks paras asia tällasessa maailman ympäri matkaamisessa: tutustuu uusiin paikkoihin, joihin ei ehkä muuten matkustaisi. Tällä tavalla niitä elämyksiä kerätään!

Buenos Airesista lennetään Limaan ja sieltä Cuscoon! Cusco on myös todella vieras paikka meille mutta siellä on sentään Machu Picchu! Ai että, ette uskokaan kuinka paljon mä odotan sitä. Tulee melkein kyyneleet silmiin ku mietin sitä tunnetta ku ollaan siellä Andien harjanteilla todistamassa sitä näkyä. Tulee kuitenkin vähän itsekäs olo ja huono omatunto käydä siellä, koska Machu Picchulla käy ihan järjetön määrä turisteja ja se tuhoo sitä paikkaa päivä päivältä vaan enemmän. :(

Machu Picchu kiehtoo mua sen takia, että se on jotenkin niin vaikuttava monella tapaa. Ensinnäkin se näyttää ihan uskomattomalta. Sen lisäks sen historia on todella mielenkiintoista: Machu Picchun alkuperäistä tarkoitusta ei ole saatu vieläkään selville. Ja ihan järjetöntä ajatella, että inkakaupunki, joka on rakennettu jo 1400-luvulla, löytyi vasta vuonna 1911?? Tää pistää miettiin, että paljokohan maailmassa oikeesti on vielä paikkoja, joita ei ole löydetty. Samalla todella kiehtova ja pelottava ajatus.

Cuscoon ei vielä ole kummempia suunnitelmia tuon Machu Picchun lisäksi, koska se on meille tosiaan aika tuntematon paikka. Tuossa kyllä äsken selasin Pinterestiä jonkin verran ja huh huh, kyllä siellä varmasti aikansa saa kulumaan! Tosin voi olla, että ollaan ton Machu Picchun takia melko uuvuksissa ja aika menee lähinnä voimia keräillessä. Sofialla olikin tähän liittyen hyvä pointti: ei me kaikkea tulla näkemään vaikka kuinka yritettäis. Yritän ottaa sellasen asenteen tällä reissulla, että ei se haittaa jos kaikkea ei näe ja koe. Aina voi palata takaisin myöhemmin.

Enää yks kohde jäljellä!


Kaikki kuvat Pinterestistä.

- Jenni