MAAILMAN YMPÄRI: Yhteenveto Australiasta

S&J: Matka jatkuu taas, joten on yhteenvedon aika! Rahajutut on taas vähän sinnepäin ja vähän vähemmän kategorisoitu. Emme tiedä kuinka montaa raha-asiat kiinnostaa, mutta itse kiinnitämme niihin aina huomiota muiden reissujuttuja lukiessa, joten ihan siitä syystä hieman näistä kerromme. Voipahan vanhemmatkin siellä sitten kauhistella, mihin tyttärien rahat oikein menee.

Reilu kolmen viikon ajalla Australiassa tilimme tyhjeni seuraavasti:

suusta alas (eli syötävät ja juotavat asiat) 448,7e
nukkuminen 535,7e
liikkuminen menopeleillä 78,53e
kortit ja tuliaiset 40,46e (eli lähinnä kortit, arvostakaa ystäväisemme postia, koska se tulee aika kalliiksi :D)
tekemiset 509,65e
muu sälä 166,45e

yhteensä vähän reilu 1 700 euroa per naama sinne meni. Summasta puuttuu Greyhoundin bussipassi, koska se maksettiin etukäteen. Ei me oltu mitään budjettia etukäteen tehty, mutta vähän katsottu suuntaa sille, että paljoko mahollisesti menis rahaa. Hieman enemmän saatiin rahaa palaan, mutta todettiinkin, että laiskuudesta on maksettu. Tehtiin me ruokaa itsekin, mutta oishan sitä useemmin voinut. Australiassa myös aktiviteetit oli aika hurjia (mitä ny hypättiin koneesta alas) niin ne vähän nosti tota hintaa :D

Australia oli meille molemmille paras kohde tähän mennessä. Balilla aika meni vähän liikaa ehkä makoiluun - se oli meille se tän reissun "loma".  Täällä Australiassa ollaankin sitten oikeesti päästy reissauksen makuun. On ollu jotenki niin siistiä vaihtaa paikkaa aina muutaman yön välein ja yöpyä vähän kämäsissäkin hostelleissa. Tätähän se reissaus on. Australiassa tuli nähtyä ja kierrettyä 8 kaupunkia reilun kolmen viikon aikana, mikä alkaakin tuntumaan pienenä väsymyksenä. Jokanen kaupunki oli kyllä vierailun arvonen, ihan mielettömiä paikkoja omalla tavallaan kaikki. Australiaan on ehdottomasti päästävä vielä uudelleen! Eihän tässä muutaman viikon aikana ehtinyt nähdä kuin ihan minimaalisen osan tästä upeesta maasta.

- Sofia ja Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Blue Mountains

Kolme siskoa

S: Sydneyn keskustasta pari tuntia junalla körötellen pääsee aivan upeaan luontokohteeseen. Nimittäin Blue Mountainsin kansallispuistoon, joka on myös yksi UNESCOn maailmanperintökohde. Jäimme junasta Katoomban kaupunkiin ja paikallisbussilla pääsi todella kätevästi aseman lähettyviltä Echo Pointille, josta kuuluisat Three Sisters -kivet näkyivät. Kivimöllyköiden tarina on aika hauska. Kolme kiveä ovat sisarukset Meehni, Wimlah ja Gunnedoo. Tytöt kuuluivat Katoomban heimoon, mutta pahaksi onnekseen menivät rakastumaan toisen heimon poikiin. Sellasta touhua ei hyvällä silmällä katottu, vaan se oli ehdottomasti kiellettyä touhua. Pojat kuitenki päätti ryöstää tyttöset itelleen, mistä alko sit heimojen välinen sota. Heimovanhin muutti tytöt kiviksi, ettei ne kuolis sodan aikana, mutta vanhus otti ja meni ite kuoleen. Tietysti ainoastaan hänellä oli taito muuttaa tytöt takas tytöiks, joten siellä ne nyt kivinä edelleen möllöttää ja venaa miehiään. Mitä tästä opimme? Miehiä ei odoteta. Yllä olevassa kuvassa vuoret näkyy aika kaukaa, mutta kävimme myös ihan vieressä. Hienoina naisina totesimme, että "käytiin tökkäämässä yhtä siskoa pyllyyn".

Mä olin nokkelana likkana kattonut netistä etukäteen, että joo joku 4 kilsan lenkki menee kaikkien oleellisten touhujen läpi ja sen pitäs olla iisi kävely. Käppäiltiin onnellisena menemään upeissa maisemissa ja tongittiin pari geokätköä esille. Jossain vaiheessa sitten todettiin, että ei tämä ole lenkki vaan suora polku ja samaa reittiä on mentävä takas. Eikä ne kilometrit nyt kyllä myöskään paikkaansa pitäneet. Eipä siinä, hienoja maisemia ne samat maisemat oli toiseenki kertaan :D Katoomban vesiputoukset nyt jäi vain näkemättä kun oli jo hieman nälkä ja sinne olisi ollut tunnin kävely Echo Pointilta. Tosin hämmentää nää näiden välimatkojen kertominen ajassa. Luulis, että ne kilometrit olisi hieman oleellisempi tieto, koska ihmiset kävelee hiukan eri tahtia.

Piti pelleillä :D

Vuorilla oli tosi kolea ilma. Tuli oikein kotoisa olo hupparissa ja tuulitakissa <3. Blue Mountaisilla riittäisi tekemistä ja näkemistä moneksi päiväksi, mutta me tyydyttiin nyt vain tälläiseen pikavisiittiin.

- Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Puoliväli - 20 mieleenpainuneinta juttua tähän mennessä

S: Reissu on nyt sitten puolessavälissä. Eih ja jee. Jee ja eih. Onneksi paljon jännää on vielä edessä, eikä sinne Suomeen oo ihan heti vielä pakko tulla takas.

Tässä hieman listausta siitä, mitkä on ollut ne siisteimmät tai vähän vähemmän siisteimmät jutut tähän mennessä. Ne jutut, jotka on jäänyt päällimmäisenä mieleen. Lista on mun tekemä, mutta joitain juttuja ollaan kuitenkin yhdessäkin mietitty, että tavallaan voin puhua kummankin puolesta.

Laskuvarjohyppy

Koalat Magnetic Islandilla

Delfiini- ja valasparvet Byron Bayn majakalla

Lautta Eat Street Marketille ja Brisbanen valot paluumatkalla pimeässä

Rotta Kiinassa (tien yli juoksi jokin otus ja hetkellisen asioiden yhdistämisprosessin jälkeen tajuttiin sen olleen rotta)

Riisipeltokävely aamulla Ubudissa

Mojosurfin leiri

Valaat Whitsundaysin fast boat -ajelulla

Lepakkoluola Padang Padang Beachilla Uluwatussa

Linnunradan tuijottelu Byron Bayssa

Jennin tuska, kun se söi habaneron (ehkä?) vahingossa Ubudissa

Torakka Pekingin hostellin lavuaarissa

Halloumhampparit Gold Coastilla (ravintola 28 Latitude, MENKÄÄ jos ootte joskus mestoilla)

Pelihalli Gold Coastilla

Snorklaus kalojen keskellä Airlie Beachilla

Gili Airin ympäri pyöräileminen

Uluwatun temppelillä yhteiskuvan ottaminen jätkistä, jotka antautuivat touhulle ihan täysillä. Saivat muuten upean kuvan!

Auringonnousu Byron Bayssa

Jenni opetti Brisbanen Botanic Gardensissa kalkkunalle, miten aidan toiselle puolelle pääsee

Kiinanmuuri

Saattaa olla, että reissun loputtua top 20 ei riitä, vaan numeroa täytyy suurentaa.

- Sofia

PS. Nyt ollaan Sydneyssä, hengataan täällä jopa kuus yötä! Kuvituksena muutama otos luuristani.

MAAILMAN YMPÄRI: Kolme kaupunkia

S: Edellisestä postauksesta onkin jo pienoinen tovi vierähtänyt ja ollaankin jo kolmannessa kaupunkissa Noosan jälkeen. Ei oo oikein ollut mitään kerrottavaa, vaikka paljon ollaan kyllä tehty ja nähty taas. Kamera on pysynyt aika visusti laukussa, vaikka olishan noita kuvattavia maisemia ollut. Vähän on ehkä sellaista reissuväsymystä havaittavissa. Ollaankin nyt parina iltana tungettu kuulokkeet korville ja katsottu Netflixiä. Tehnyt ihan hyvää vain olla.

Brisbanessa oltiin montut auki ja hämmentyneitä, kun oltiin pitkästä aikaa ihan isossa kaupungissa. Kokeiltiin ekaa kertaa Uberia ja mentiin jälleen kasvitieteelliseen puutarhaan. Jenni opetti kalkkunalle, miten aidan toiselle puolelle pääsee, kun se raukka oli jumissa. Nähtiin isoja ja ällöjä hämiksiä. Etsittiin geokätköjä. Shoppailtiin vähän lämpimämpää puettavaa päälle, koska Australian talvi yllätti. Käytettiin kaksi tuntia lautalla, että päästiin vartiksi syömään hienoa lättyä eat street marketille. Ihailtiin Brisbanen valoja pimeällä lautalta käsin. Oltiin hostellissa, jossa kirjahyllyssä oli paljon suomalaisia kirjoja ja lattialaudat narisi.

Gold Coast yllätti myös kaupunkimaisuudellaan. Ja vedellään - vesistöä oli joka paikassa. Gold Coastilla tehtiin hullunkurisia asioita. Käytiin pelihallissa, otetiin kuvat kuvauskopissa (mikä tommosen oikee nimi on?), yritetiin onkia Pikachua pelikoneesta, käytiin Infinityssä laservalojen sekamelskassa ja syötiin maailman parasta halloumhampparia.

Byron Bayssa ollaan nyt vikaa iltaa. Tultiin tänne huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Tässä lähellä on Australian isoimmat festarit menossa, joten majapaikkojen hinnat on taivaissa, mutta kaupunki on ollut pari päivää ihan tyhjillään. Ollaan tämmösessä hostellissa, joka on tunnettu hippipaikkana. Koko Byron Bay on tosin tunnettu hipeistään. Tuntuu tosin, että nää hipit on wannabe-turistihippejä ja niitä aitoja, oikeita hippejä ei tällä seudulla enää hirveästi ole. Tää hostelli on myös meidän eka bilehostelli, ollaan onneksi tähän mennessä näiltä vältytty. Öisin pauhaa musiikki eikä toisten yöunet taida olla kovin suuresti muiden mielessä - ei työntekijöidenkään kun he aamulla siivoavat ja huutelevat toisilleen ohjeita.

Kierrettiin taas muutaman kilsan lenkki, joka vei majakalle. Hengattiin siellä yli tunti katsellen delfiini- ja valasparvia. Ollaan syöty taas hyviä hamppareita, ihailtu auringonlaskuja ja linnunrataa. Tänä aamuna kömmittiin pimeässä aamulla rantaan istumaan ja ihailemaan auringonnousua.

Ei saanut Jenni kolikkoa kiikareihin

Byron Bay on kyllä muuten valloittanut. Pieni paikkahan tämä on eikä täällä kamalasti tekemistä ole, ellei humalassa halua hillua. Meille tämä oli kuitenkin hyvä hengähdystauko. Ollaan juteltu paljon niin lapsuusmuistoista kuin tulevaisuuden unelmista. Pohdittu ja opittu. Reissu on kohta puolessavälissä ja kumpikin on vähän epävarma siitä, mitä oikein asiasta ajattelee. Aika on mennyt tosi lujaa, mutta myös tosi hitaasti. Hämmentävää.

- Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Akkujen lataamista ja hassuja puita Noosassa

S: Airlie Beachilta suunnattiin Noosaan. Matka kesti yön yli, melkein 18 tuntia. Se ei kuitenkaan tuntunut niin pitkältä, vaan meni yllättävän iisisti. Tosin mä kyllä välillä kiroilin, koska kipeytin selkäni snorklatessa (jooo miten) ja en nyt tiedä auttoiko laskuvarjohyppy varsinaisesti asiaa :D Bussi oli kuitenkin tosi tyhjä, joten saatiin ihan omat penkkirivit niin pääsi vähän levittäytymään. Hypyn jälkeen myös hieman väsytti, joten ekat tunnit meni kyllä ainakin mun kohdalla unessa.

Me päätettiin ottaa vähän lepoo Noosassa ja varattiin jopa kolme yötä! Ja mitä luksusta: meillä on huoneessa oma kylppäri. Balilla tuli oltua tosi hienoissa hotelleissa, syötiin ulkona joka päivä ainakin kerran ja makoiltiin paljon. Australiassa tää on kääntynyt päälaelleen. Me nukutaan hostelleissa jaetuilla suihkuilla ja vessoilla, tehdään ruokaa ite (käydään kyl myös ulkona syömässä paljon koska ollaan laiskoja) ja ollaan oltu tää eka viikko kyllä koko ajan liikkeellä. Bali oli sitä lomailua, nyt me reissataan.

Ekana kokonaisena päivänä Noosassa me kyllä käppäiltiin vissiin melkein 10 kilsaa, jos Jennin askelsovellukseen on luottaminen. Tiedettiin etukäteen, että täällä kannattaa mennä kansallispuistoon kiertään sellanen rannikkoreitti. Reitin varrella on mahdollista nähdä koalia, delfiinejä ja valaita. Koalia ei näkynyt, vaan tuhottiin niskamme ihan turhaan, mutta evästauolla nähtiin kuin nähtiinkin valaiden vesisuihkuja kaukana merellä. Vaikka ne olikin tosi kaukana ja vain vähän näkyi tummaa selkäevien noustessa pinnalle, silti tuntui jotenkin hurjalta. Siellä ne isot vonkaleet mennä möllötti. Taidettiin olla ainoat katselupaikalla, jotka valaat huomas koska kukaan muu ei reagoinut mitenkään. On siitä peltojenreunuksien kyttäämisestä peurojen varalta ollut jotain hyötyä, kun nyt bongasin nuokin otukset.

Tänään tokana päivänä oltiin kumpikin jotenkin väsyneitä. Eilinen iltalöllöily ja liian pitkät yöunet oli varmaan syynä. Päätettiin skipata alkuperäinen suunnitelma kiertää kansallispuistossa eräs viiden kilsan lenkki, vaan kierrettiinkin sitten vain kilsan ympyrä. Reitin varrella oli niin outoja puita. Tuijotettiin niitä monttu auki. Joka paikassa roikkui ihmeliaaneja. Siellä oli myös puita, jotka levittäytyi ja kiertyi toisten puiden ympärille tappaen ne. Aikamoisia loisia. Ainoot kuvat otettiin puhelimilla ja en nyt jaksa laittaa niitä koneelle, sori. Menkää kattoon Jennin instasta hyvä esimerkki: jennijuuliahau.

Varattiin äsken vikat bussimatkat ja majotukset :( Aussit menee ohi ihan liian äkkiä. Onhan tässä toki vielä yli puolet jäljellä ja monta kaupunkia vielä edessä, mutta hirmuista kyytiä tämä ensimmäinen reilu viikko on kyllä mennyt. Toisaalta ootetaan ihan innoissaan Uutta-Seelantia ja meidän campervan-elämää!

Huomenna Brisbaneen.

-Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Hurjuuksia Airlie Beachilla

J: Sofia sano, että mun pitää tähän postaukseen tiivistää sanoiksi paniikki snorklatessa, kylmänväreet valaita nähdessä ja kauhu hypätessä taivaalta 4,3 kilometrin korkeudesta. Näitä kaikkea me siis tehtiin tässä parin päivän sisällä Airlie Beachilla!

Airlie Beachilla vietettiin siis kaksi yötä. Ekalle päivälle oltiin varattu sellanen päivän "risteily" (se oli kylläkin enemmän vähä niinku joku kruisailu). Risteily sisälsi käynnin Whitehavenissa, joka oli kyllä kaunein ranta, jota oon päässyt elämäni aikana todistamaan. Turkoosia, kirkasta vettä ja sahanpurumaista, valkoista hiekkaa. Se hiekka piti kävellessä sellasta ihmeellistä ääntä (Sofia sano, että pieruääni mutta Sofialla taitaa olla aika omituiset pieruäänet koska olen eri mieltä). Vietettiin siellä rannalla muutama tunti, kunnes jatkettiin matkaa speed boatin kyydissä kohti snorklausmestoja.

Snorklausta kokeiltiin kahdessa eri paikkaa. Oltiin eka Sofian kanssa sillain että HELL NO. Snorklauspaikalle mentiin pikkuveneellä sieltä meidän speed boatilta ja sieltä snorklauspaikalta oli sitten tarkoitus uida takaisin sinne speed boatille. Öööööö, uinti tyyliin avomeressä? Ei ei ja ei. Oltiin aika paniikissa ja meinattiin eka jättää väliin (minä varsinkin). Meidän opas oli kuitenkin ihan huipputyyppi ja ylipuhui meidät kokeilemaan. Siellä me sitten snorklailtiin ja katteltiin koralliriuttaa. Riutta oli osaks kärsinyt viikkoja sitten riehuneen syklonin takia, mutta oli se silti aika kaunis. Kannatti voittaa pelot. Se toinen snorklauspaikka olikin sitten täynnä mitä ihmeellisimpiä kaloja. Hirveesti eri värejä. Kalojen koko vaihteli semmosista puhelimen kokosista 60-kilosiin möhkäleisiin. Vähän siinä tuli sellanen pakokauhu kun isot kalat tulee kohti mutta oli se silti todella hauskaa. Onneks ei sentään hait uinut vastaan.

Mutta nähtiin valaita!! Siis ihan mieletön fiilis kun opas huutaa että "whale"! Kaikki nousi pystyyn hämmästeleen (tää kohtaaminen tapahtu kyllä siis ihan jo kun oltiin veneessä) ja nähtiin pari valaan selkää. Siellä oli vauvavalaskin! Nämä oli ryhävalaita ja ne tulee kuulemma aina heinä-, elo- ja syyskuun aikana Antartikselta tänne trooppisemmille vesille tuottamaan maitoa ja synnyttämään. Siinä tuli ekaa kertaa sellanen onni-itku. Mulla oli muutenkin tuolla speed boatilla jotenkin tosi onnellinen olo. Oli niin mahtavaa vaan kruisailla siellä merellä auringon paistaessa ja meriveden roiskuessa päin. Siinä tuli sellanen olo, että tällasta tän reissaamisen pitää olla. Kokemuksien keräämistä.

Kokemuksia tulikin aika mukavasti lisää seuraavana päivänä kun me jumankauta hypättiin tandem-laskuvarjohyppy! ME, kaksi korkeanpaikankammoista, noustiin monen kilometrin korkeuteen ja hypättiin sieltä tyhjyyteen. Ette voi uskookaan, mikä fiilis! Yritän kuvailla sitä: IRHGFOUAHERÅUFGHAWEPURHPWGL!!!893874YFNPQWANFKN !!!!!! Pelotti ihan hemmetisti, mutta pahinta koko jutussa oli se odottaminen. Meidän piti lähteä hyppypaikalle klo 12 mutta se viivästyi ja ne pari tuntia odottelua oli kyllä yhtä tuskaa. Okei, vielä tuskasempaa oli se tilanne kun istu siinä koneen oviaukossa jalat tyhjänpäällä. Ei siinä onneks kauaa ehtinyt kauhistelemaan kun oltiin jo matkalla kohti maata. Se vapaapudotus oli ensin ihan kamala järkytys ja kuolemanpelko oli pari sekuntia aika suuri mut sitten siihen tottu ja rupes jopa nauttimaan tilanteesta. Parasta oli kun ohjaaja avas sen varjon ja ruvettiin liitelemään ja katselemaan maisemia. Maahan laskeutuessa oli kyllä niin itsensä voittanut fiilis, että sitä ei varmaan kovin monesti elämänsä aikana pääse kokemaan. Mun ohjaajakin sanoi mulle, että on kateellinen mulle koska hän ei enää pääse kokemaan tota tunnetta kun hyppää ekan kerran. Ei ne hypyt oikein varmaan enää jännitäkään kun hyppää yli 10 hyppyä päivässä.

Voin kertoo, että oli meinaan kaks unohtumattominta päivää ainakin mun elämässä. Airlie Beach tulee jäämään muistiin loppuiäksi.

- Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Kohtaamisia Magnetic Islandilla

S: Me oltiin suunniteltu, että meidän bussimatkan eka stoppi voisi olla Townsvillessä. Ei tiedetty paikasta oikein mitään etukäteen. Mentiin Greyhoundin toimistoon Cairnsissa ettiin ihan vaan paperista bussiaikataulua, mutta jouduttiin supermukavan naisen uhriksi ja hän antoi meille vinkkejä tulevaa itärannikon seikkailua varten. Hän myös hieman moitti meitä, kun ei oltu kauheasti mitään vielä suunniteltu ja käski heti tarttua tuumasta toimeen ja suunnitella reittiä. Häneltä kuultiin Townsvillessä olevasta Magnetic Islandista ja puolivahingossa varattiin meille hostelli kahdeksi yöksi sieltä. Naurettiinkin laivan saapuessa rantaan, että hauskaa olla täällä kun koko paikasta kuuli ekaa kertaa toissapäivänä :D

Saari on aika iso, mutta suurin osa siitä on kansallispuistoa, joten palvelut sun muut on keskittynyt about 10 kilometrin pituiselle rantakaistaleelle. Meidän hostelli sijaitsi Picnic Bayssa. Meidän pariöinen reissu koostui ympäriinsä palloilusta, bussilla päätepysäkiltä päätepysäkille huristelusta ja kuuden kilsan patikointiretkestä.

Oltiin mietitty ennen patikointia, että näkeeköhän saarella koalia luonnossa, vai onko pakko mennä sellaiseen koalapuistoon, jossa eläinraukkoja tungetaan turistien syliin ja esityksiä järjestetään monta kertaa päivässä. Yksi esitysmuoto oli myös aamupala koalien kanssa. Ei kuulostanut meidän paikalta. Haluttiin kuitenkin näitä pörrökamuja nähdä, joten hieman mietittiin että mitä tehdään. Onneksi, ONNEKSI, käppäilyn loppuvaiheessa jo toivomme menettäneinä jaksoimme tuijotella edelleen puihin ja sitten mä näin puussa jotain harmaata. Ja pörröistä. Ihan kun koalan. Toljotin sitä tovin ja aivoni tekivät suurta prosessointityötä. Voiko toi nyt muka olla koala, ku justhan me sanottiin ettei niit tääl oo, ei se oo, mut kyl se ihan näyttää. Mitähän helkuttia, uskallanko sanoo Jennille, ku jos se ei ookkaa, mut kyl se on. Sit sanoin asiasta Jennille ja todettiin sitten ihan yhdessä, että joo koala se on. Kuvailtiin kaveria hetki, mutta jätettiin se sitten rauhaan jatkamaan unia. Nähtiin vielä toinenkin pallura. Niin onnellinen olo! Luonto ja sen ihmeellisyydet on aina kiinnostanut mua, joten tollasen erilaisen elukan luonnossa näkeminen on asia, minkä mä tulen muistamaan. Jennikin heti sanoi, että se alkaa nyt varmaan poraamaan.

Pakko vielä loppuun hehkuttaa näitä ihmisiä! Taas. Balilaiset valloitti ystävällisyydellään, mutta ei nää aussit kyllä kakkoseksi missään nimessä jää! Jokainen vastaantulija vähintäänkin moikkaa, mutta suurin osa tervehtii ääneen ja kysyy kuulumisia. Ollaan myös todettu, että kaikki reissaajat on myös hirveen ystävällisiä. Tää hymyily ja ystävällisyys myös tarttuu: monesti oon huomannut olevani se ensimmäinen osapuoli, joka moikkaa vastaantulijaa! Mietittiinkin, että kuinka paljon outoja katseita kerätään takas Suomessa, koska kyllähän tällänen päälle jää. Mutta haittaako se? Ei kai koskaan vastaantulijalle hymyily ja moikkaaminen pahasta voi olla.

Eilen saavuttiin Airlie Beachille ja tää päivä vietettiin veneen kyydissä. Tapahtui lisää kohtaamisia, mutta niistä lisää myöhemmin.

-Sofia

MAAILMAN YMPÄRI: Australian ensimmäinen pysähdys - Cairns

J: Löydettiin tiemme Balilta Australiaan! Lennettiin Cairnsiin ja nyt ollaan oltu täällä pari päivää. Käytiin eilen Cairnsin Botanic Gardensissa eli jonkinlaisessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja oli kyllä upea paikka. Australian luonto on kaunis.

Puutarhan lisäksi ollaan vaan hengailtu ja kierrelty kaupunkia. Tää on yllättävän pieni kaupunki ja meidän hostelli on todella hyvällä paikalla, joten kaikki oleellinen on kävelymatkan päässsä. Täällä jaksaa kävelläkin enemmän kuin Balilla sillä lämpötilat on vähän siedettävämpiä.

Meidän suunnitelma Australian suhteenhan on se, että liikutaan bussilla reilu kolme viikkoa itärannikkoa Cairnsista Sydneyyn asti. Ostettiin Greyhoundin hop on hop off -bussipassi, mikä tarkoittaa sitä, että saadaan tolla passilla matkustaa Greyhoundin busseilla silloin kun halutaan. Bussipassilla saa liikkua vain yhteen suuntaan (eli ku lähdetään Cairnsista, ei voida tulla enää tuolla bussipassilla takas Cairnsiin). Suunnitelmana on tehdä muutamia parin päivän pysähdyksiä matkan varrella Sydneyyn. Pidemmät pysähdykset tehdään varmaankin Brisbanessa ja Sydneyssä - niissä molemmissa ollaan varmaan nelisen päivää. Kolme viikkoa on loppujen lopuksi aika lyhyt aika muutaman tuhanen kilometrin liikkumiseen jos haluaa nähdä ja tehdä paljon matkan varrella.

Tänään me sitten lähdetäänkin Cairnsista eteenpäin Townsvilleen. Townsvillessä mennään sellaiselle saarelle kuin Magnetic Island ja siellä pitäisi sitten nähdä ihan luonnossa koalia ja muuta mukavaa. Toivottavasti ei tarvitse pettyä!

Kuvat ovat juurikin sieltä Cairnsin Botanic Gardensista.


- Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Ensimmäinen kuukausi lukuina

S&J: 

2 korttipeliä

3 maata

1 kränä (kiista/kärhämä/ristiriita/kina)

28 hampparia

2 kossukolaa

5 lentokenttää

16 pizzaa

2 hierontaa

6 jätskiä

4 kirjaa

8 hotellia/hostellia/homestayta

4 drinkkiä

3 muuten vaan alkoholia

4 tarkoituksenmukaista auringonlaskun/-nousun katsomista

9 lähetettyä postikorttia

4 lentoa

3 niistä myöhässä/muuttunut

3 geokätköä

2 kertaa kuultu suomea

 

Kuvat Uluwatun temppeliltä (Uluwatu Temple).

-Sofia ja Jenni

MAAILMAN YMPÄRI: Yhteenveto Balista

S&J: Taas on yhteenvedon paikka, koska ensi yönä me lennetään täältä Balilta Australiaan. Bali on ollut ihana ja kohdellut meitä todella hyvin, mutta kyllä ootetaan Ausseja jo oikein malttamattomina! Tää Balin kuumuus alkaa pikkuhiljaa olla meille liikaa. Ollaan myös saatu nauttia lomamoodista ihan tarpeeksi ja nyt vähän jalat vipajaa päästä liikkeelle ja tutkimaan uusia paikkoja. Ootamme myös sitä, että ymmärtää kaiken ympärillä tapahtuvan ja asiat on selkeämpiä.

Balilla kyllä tottui prinsessakohteluun. Aluksi hämmensi, kun ei edes limsatölkkiä saanut itse aukaista. Ei suomalaiset vahvat itsenäiset naiset (:D) ole tottunut tuollaiseen palveluun. Taksikuskit odottaa parkissa, että saat ihailla auringonlaskun rauhassa loppuun ja se on niille ihan ok, vaikka ne tekee sen pilkkahintaan. Balilaiset ihmiset on meidän kokemuksen mukaan todella ystävällisiä ja sympaattisia. He hymyilevät, keskeyttävät tekemisensä huikatakseen moikat tai hyvät huomenet, kyselevät päivän suunnitelmia ja ylipäänsä reissustamme asioita. Uhrilahjoja on kadut täynnä - niin että varomattomimmat (eli Sofia) kulkijat saattaa vahingossa talloa päälle. Bali on täynnä koiria, jotka kaikki tekisi mieli kaapata kainaloon ja antaa vähän rakkautta. Toisaalta ne myös tekee mieli kiertää kaukaa. Balilaiset eivät ole lihavia, he kuljettavat AIVAN kaiken skoottereilla ja heidän hymynsä tarttuu helposti. Ravintoloiden menuihin ei kannata luottaa, yleensä annoksesta puuttuu aina jotain. Tänne pitää joskus tulla uudelleen.

Rahanmenosta on hieman vaikea ollut pitää kirjaa, koska me ollaan maksettu ravintolalaskuja vuoronperään ja muutenkin heitelty toisillemme seteleitä, jos ei itellä ole ollut sopivaa. Niin helppoa reissata ihmisen kanssa, jolla on samanlainen asenne rahaan. Ei tarvitse jakaa kaikkea puoliksi ja laskea jokaista velkaa ja seteliä tarkasti. Vähän sinnepäin on hyvä. Nyt vikoina päivänä läntättiin loput setelit samaan läjään ja käytetään ne yhdessä loppuun.

Sofia kuitenkin yritti jonkinlaista kirjaa pitää, niin saa vähän osviittaa siitä että mitä täällä asiat maksaa. Hinnat on taas laitettu puokkiin eli esimerkiksi taksimatkatkin on nyt jaettu kahtia. Kerran kolmeenkin osaan, kun saatiin yksi reissaaja samaan taksiin jakamaan kulut. Ei se nyt ole niin justiinsa. Rahaa oltaisiin voitu säästää esimerkiksi majotuksien ja ruuan kanssa varmaan jopa puoletkin. Päätettiin kuitenkin maksaa laadukkaasta majoituksesta, koska täällä se hyväkin on halpaa. Jaksaa eri tavalla sitten Australiassakin nukkua jaetuissa huoneissa, kun on saanut nyt luksustella. Samoin ruuan kanssa: hamppari ja pizza on nyt vaan maistunut useammin kuin halvempi paikallinen ruoka. Sitäkin on toki tullut syötyä, mutta kumpikin on ollut sitä mieltä, ettei joka päivä pysty vahvojen makujen takia. Muutenkin jos oltaisiin oltu parempia tinkimään niin varmasti monesta asiasta olisi säästänyt paljon, mutta tämä kaikki on nyt ollut opettelua! Loppuvaiheessa tinkiminenkin sujui jo paremmin.

Meidän valuuttalaskuri ei ehkä oo ihan ajantasalla niin eurot on ny vähän pyöristettyjä versioita.

ELI:

- kauppa (eli vesi, herkut, eväät yms) 488 000 idr (32e)
- ravintola ja kahvilat 2 703 500 idr (178e)
- alkoholi 90 000 idr (6e)
- vaatteet 685 000 idr (45e)
- tuliaiset 10 000 idr (1e :DD)
- hieronta yms touhut 195 000 idr (13e)
- taksit 450 000 idr (30e)
- Gili Airille meno (60e)
- hotellit/hostellit/homestayt (271e)
- pyykkäys 30 500 idr (2e)
- pääsymaksut (Monkey Forest, Padang Padang Beach x2, Uluwatu Temple) 100 000 idr (7e)
- kirja 147 000 idr (10e)
- aktiviteetit (pyörä & snorklaus) 90 000 idr (6e)
- kortit 50 000 (3e)

Yhteensä rahaa meni siis suunnilleen 664e. Balilla oltiin siis kolme viikkoa. Mojosurfin kurssi ei oo mukana summassa, koska se me maksettiin jo etukäteen.

Kuvituksena meidän ruuat.

- Sofia ja Jenni