MAAILMAN YMPÄRI: Surffikurssi Canggussa

S: Meidän Balin osuus alkoi neljän päivän mittaisella Mojosurfin surffikurssilla Canggussa. Lentojen myöhästymisen takia missattiin eka päivä, eli meille jäi jäljelle kolme kokonaista päivää. Jokainen päivä sisälsi aamupalan, parin tunnin mittaisen surffitunnin ja sen jälkeen sai hengata miten lystäsi; lounaalle ja päivälliselle yleensä kerättiin jonkinlainen porukka kasaan, johon halukkaat saivat liittyä tai olla liittymättä.

Mä jännitin tätä kurssia tosi paljon etukäteen. Jännitin niin surffaamista kuin ylipäänsä kurssin sosiaalisuutta. Tää tuli niin äkkiä ja heti reissun alussa, ettei kunnolla ole vielä muutenkaan sisäistänyt reissaamista eikä oikein kielikään suju vielä, kun ei sitä ole tullut tarvittua kauheasti.

ryhti ja rusketus 6/5

Surffaamista jännitin ihan turhaan. Se oli hauskaa ja ohjaajat aivan ihania. Erityismaininta eräälle miehelle, joka otti mut ja Jennin hoiviinsa, kun huomasi että meitä vähän jännittää ja ollaan epävarmoja. Joka päivä mentiin sitten hänen kanssaan ja kehitystä kyllä tapahtui! Pelot katosi ja ilo tuli tilalle. Miehen ohjeet jää kaikumaan vielä moneksi päiväksi päähän (ihanalla baliaksentilla look forward, bend your knees, relaaax, are you ok). Tänään vikana iltana hän vielä tuli erikseen juttelemaan meille hotellilla ja kehui meitä ja toivotti hyvää jatkoa. Balilaiset on niin symppiksiä! Surffaamista on pakko kokeilla joskus vielä uudestaan. En tiedä tuleeko tällä reissulla, mutta joskus elämässä kuitenkin. Siltikin sanoisin, että on se lumilauta enemmän tämän tytön lauta, mutta surffilauta hyvä kakkonen.

Sosialisointiakin pelkäsin turhaan. Olen täälläkin se hiljainen kuuntelija ihan niinkuin Suomessakin, mutta eipä se kai haittaa. Yhtenä iltana kyllä meinas ottaa surku vallan, koska oon vähän kyllästynytkin tähän rooliini, mutta sitäpä ei nyt voi kukaan muu muuttaa kuin minä. Tää kurssi ei oo kuitenkaan ollut sillain pakkopullaa ton sosiaalisuuden kannalta, vaan ihan hyvin on voinut maata omassa huoneessa omissa oloissa. Kai siitä jotkut ajatteli oudosti, mutta ihan sama, oli mahdollista kuitenkin toimia niin.

Totesin nyt kuitenkin kurssin aikana, että ehkä tällänen yötä päivää kestävä leiri ei ihan oo se mun juttu kuitenkaan. Vaikka omassa rauhassa saikin halutessaan olla, niin silti oli vähän sellainen olo, että pitäisi jaksaa mennä joka paikkaan muiden kanssa. Musta myös tuntuu, että tää ajotus vaikutti tähän tunteeseen. Varmasti olisi ollut innokkaampi olo, jos kurssi olisi ollut vasta meidän Balin osuuden loppupuolella, kun ollaan jo vähän päästy reissun ja rentouden makuun. Nyt pasahdettiin tänne yli 24 tuntisen lentorupeeman jälkeen myöhään illalla väsyneinä ja nälkäisinä.

Surffaamisen saloja tuli kuitenkin aukaistua ja muutaman tyypin kanssa juteltua mukavia juttuja! Kiinnitettiin huomiota siihen, että tosi moni täällä on yksin reissaamassa. Sellaisille tällanen kurssi on varmasti aivan mahtava.

Ei tämä kuitenkaan ollut rahan- eikä ajanhukkaa, vaan upea kokemus! Balilaisten ihmisten ystävällisyys ja rento meininki tuli tutuksi. Varsin hyvä esimerkki oli meidän kuvaaja, joka oli ihan sekopää - hyvällä tavalla :D Hänelle sai kyllä nauraa. Varsinkin kun kerrottiin, että Suomessa on talvisin -20 astetta pakkasta.

Canggu on myös paikkana ihana, tulemme tänne viikon päästä muutamaksi yöksi vielä tutkimaan paikkoja. Nyt kuitenkin huomenna sanotaan heipat Mojon sakille ja lähetään Ubudiin joogaan ja hengaan.

- Sofia