S: Airlie Beachilta suunnattiin Noosaan. Matka kesti yön
yli, melkein 18 tuntia. Se ei kuitenkaan tuntunut niin pitkältä, vaan meni yllättävän
iisisti. Tosin mä kyllä välillä kiroilin, koska kipeytin selkäni snorklatessa
(jooo miten) ja en nyt tiedä auttoiko laskuvarjohyppy varsinaisesti asiaa :D Bussi oli kuitenkin tosi tyhjä, joten saatiin ihan omat penkkirivit niin pääsi
vähän levittäytymään. Hypyn jälkeen myös hieman väsytti, joten ekat tunnit meni
kyllä ainakin mun kohdalla unessa.
Me päätettiin ottaa vähän lepoo Noosassa ja varattiin jopa
kolme yötä! Ja mitä luksusta: meillä on huoneessa oma kylppäri. Balilla tuli
oltua tosi hienoissa hotelleissa, syötiin ulkona joka päivä ainakin kerran ja
makoiltiin paljon. Australiassa tää on kääntynyt päälaelleen. Me nukutaan
hostelleissa jaetuilla suihkuilla ja vessoilla, tehdään ruokaa ite (käydään kyl
myös ulkona syömässä paljon koska ollaan laiskoja) ja ollaan oltu tää eka
viikko kyllä koko ajan liikkeellä. Bali oli sitä lomailua, nyt me reissataan.
Ekana kokonaisena päivänä Noosassa me kyllä käppäiltiin
vissiin melkein 10 kilsaa, jos Jennin askelsovellukseen on luottaminen.
Tiedettiin etukäteen, että täällä kannattaa mennä kansallispuistoon kiertään
sellanen rannikkoreitti. Reitin varrella on mahdollista nähdä koalia,
delfiinejä ja valaita. Koalia ei näkynyt, vaan tuhottiin niskamme ihan turhaan,
mutta evästauolla nähtiin kuin nähtiinkin valaiden vesisuihkuja kaukana
merellä. Vaikka ne olikin tosi kaukana ja vain vähän näkyi tummaa selkäevien
noustessa pinnalle, silti tuntui jotenkin hurjalta. Siellä ne isot vonkaleet
mennä möllötti. Taidettiin olla ainoat katselupaikalla, jotka valaat huomas
koska kukaan muu ei reagoinut mitenkään. On siitä peltojenreunuksien
kyttäämisestä peurojen varalta ollut jotain hyötyä, kun nyt bongasin nuokin
otukset.
Tänään tokana päivänä oltiin kumpikin jotenkin väsyneitä. Eilinen iltalöllöily ja liian pitkät yöunet oli varmaan syynä. Päätettiin skipata alkuperäinen suunnitelma kiertää kansallispuistossa eräs viiden kilsan lenkki, vaan kierrettiinkin sitten vain kilsan ympyrä. Reitin varrella oli niin outoja puita. Tuijotettiin niitä monttu auki. Joka paikassa roikkui ihmeliaaneja. Siellä oli myös puita, jotka levittäytyi ja kiertyi toisten puiden ympärille tappaen ne. Aikamoisia loisia. Ainoot kuvat otettiin puhelimilla ja en nyt jaksa laittaa niitä koneelle, sori. Menkää kattoon Jennin instasta hyvä esimerkki: jennijuuliahau.
Varattiin äsken vikat bussimatkat ja majotukset :( Aussit menee ohi ihan liian äkkiä. Onhan tässä toki vielä yli puolet jäljellä ja monta kaupunkia vielä edessä, mutta hirmuista kyytiä tämä ensimmäinen reilu viikko on kyllä mennyt. Toisaalta ootetaan ihan innoissaan Uutta-Seelantia ja meidän campervan-elämää!
Huomenna Brisbaneen.
-Sofia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristäisivät päivääni :)